March 9, 2005 - Miika Sallinen

“Ozone: The Revolution in Dentistry” Uusi kirja otsonin mullistavista sovellutuksista hammaslääketieteessä

dentis1Internetissä seikkaillessa törmää joskus mielenkiintoisiin yllätyksiin. Huomasin vastikään, että otsonin hämmästyttävistä sovellutuksista hammaslääketieteessä on ilmestynyt uusi kirja. Kirja koostuu useista eri tutkijoiden tutkimuksista ja sen on toimittanut Belfastilaisen Queen’s University:n hammaslääketieteen professori Edward Lynch.

Itse tutustuin näihin sovellutuksiin noin vuosi sitten, kun sai käsiini esitelmän, jonka samainen professori Lynch piti Münchenissa pidetyssä lääketieteellisessä kongressissa 2003. Tarkasteltuani esitelmää käsitykseni hammaslääketieteestä mullistui täysin. Tiesin, että otsoni on ollut oikea ihmelääke hyvin moniin tauteihin, mutta se että se voisi parantaa reikiintyvän hampaankin ennalleen, oli jotain aivan uutta. Etsin lisätietoa, ja löysin muutamia aiheesta jo ilmestyneitä tutkimuksia (Baysan & Lynch 2004, Baysan ym. 2000, Holmes 2003) ja saatoin vain todeta, että tämä ihme ei pelkästään pitänyt paikkaansa, vaan tulokset oli jo moneen kertaan varmistettu kansainvälisissä kliinisissä kaksoissokkotutkimuksissa.

Hoitomenetelmä on yksinkertainen. Hammasta käsitellään otsonilla siihen vartavasten suunnitellulla laitteella 40 sekunnin ajan. Tämän jälkeen potilas huolehtii hampaidensa hoidosta normaaliin tapaan, mutta käyttää aluksi hammastahnoja ja suuvesiä, jotka sisältävät noin viisi kertaa normaalia enemmän fluoria. Yksi käsittely parantaa noin 70 % karieksesta ja muutamassa viikossa hammas on uudelleen mineralisoitunut entiselleen. Osa hampaista vaatii tarvittaessa yhdestä kolmeen lisäkäsittelyä. Oikeammin hampaasta tulee entistäkin ehompi, sillä käsittelyn jälkeen uusi hammas on paitsi ehjä, myös puhtaan valkoinen. Aiheesta kirjoittamani kattavampi artikkeli löytyy täältä.

Nyt aiheesta on ilmestynyt myös kattava teos, jonka on kustantanut hammaslääketieteellisiin julkaisuihin erikoistunut Quintessence publishing. Tarkempi esittely kirjasta löytyy kustantajan omilta sivuilta osoitteeesta: http://www.quintpub.com/display_detail.php3?psku=B8830. Käännän seuraavaksi pätkän Thomas M. Marthalerin esipuheesta:

“Hammaslääkärit, jotka ovat käyttäneet otsonia päivittäin vastaanotoillaan yli kahden vuoden ajan, ovat hoitaneet yli miljoonaa potilasta ilman haittavaikutuksia. Uudet tulokset otsonin moninaisesta käytöstä julkaistaan lähitulevaisuudessa ja niiden pitkäaikaisvaikutukset kariesoireisiin yhdessä uudellenmineralisoivan ja vahvistavan hammaslääketieteen ovat suuren kiinnostuksen kohteena. Muutamat osat hammaslääketieteellistä yhteisöä saattavat olla epäileväisiä, miten riittävästi rahallista tukea voi olla saatavilla tutkimukseen, jonka tulisi keskittyä uudelleenmineralisoituneen hammaskudoksen stabiilisuuteen, paikkojen pitkäaikaisuuteen ja siihen liittyviin ongelmiin. Tällä tutkimuksella on merkittävä terveysvaikutus. Osa niistä rahoista, joita nykyään laitetaan ‘valkoisten’ paikkojen tutkimukseen, voidaan kääntää tälle alueelle lisäämään hampaan terveyttä sen sijaan että sillä panostetaan potilaan ja hammaslääkärin kosmeettisiin odotuksiin. Toinen seikka on, että nämä valkoiset paikat ovat nostaneet hoitojen hintoja, kun taas otsonikäsittelyt saattavat laskea niitä…

…Mitä tahansa tapahtuukaan, tätä erikoistutkimusta voidaan pitää merkkinä uuden ajanjakson alusta hammaslääketieteessä.”

Toivottavasti myös suomalaiset hammaslääkärit innostuvat aiheesta, sillä jättäytyminen tällaisten mahdollisuuksien ulkopuolelle ei voi olla kenenkään kannalta paras vaihtoehto. Kokemusteni mukaan osa suomalaisista aikaansa seuraavista hammaslääkäreistä on jo tietoisia näistä hoidoista. Yksi lääkäri tosin valitteli otsonilaitteen hurjan kallista hintaa, josta en valitettavasti tiedä tarkemmin. Joka tapauksessa, jos hoito voidaan suorittaa kivuttomasti 40 sekunnissa, ja tuloksena on entistäkin ehompi hammas ilman mitään mitään paikkauksia, hoitoon kannattaa uhrata korkeampikin hinta. Lisäksi laite sinänsä on varsin yksinkertainen, joten kilpailun kiristyessä hinta varmasti laskee. Omasta puolestani toivoisin suomalaistenkin lähtevän kliinisen työn ohella mukaan myös laitekehittelyyn. Lopputuloksena kun on todennäköisesti edulliset ja nopeat hammaslääkärikäynnit, joita kukaan ei pelkää.