December 28, 2004 - Miika Sallinen

Ozone: A new medical drug – uusi kirja otsoniterapioista

Sain tänään sähköpostia Professori Velio Boccilta Sienan yliopistosta Italiasta. Hän ilmoitti minulle vasta ilmestyneestä uudesta otsoniterapioita käsittelevästä kirjastaan. Bocci on työryhmineen tutkinut otsoniterapioita jo 1980-luvun lopulta alkaen, ja Sienan yliopistoon avattiin äskettäin oma otsoniterapian laitos. Hänen edellinen kirjansa Oxygen-ozone therapy: A critical evaluation, on nyt siis saanut jatkoa. En vielä ole tutustunut kirjaan, mutta lupasin Boccille lukevani sen niin pian kuin suinkin mahdollista. Kirjan esittelyteksti löytyy Springerin verkkosivuilta osoitteesta http://www.springeronline.com/sgw/cda/frontpage/0,11855,5-40109-22-35893989-0,00.html. Sen mukaan puolet kirjasta käsittelee otsonin käyttökelpoisuutta erityisesti ihon infektioissa ja verisuonitaudeissa, joissa Bocci kuvaa otsonin ole van oikea ihmelääke. Tämän esittelytekstin perusteella kirja ei taida olla aivan yhtä kriittinen kuin hänen edellinen teoksensa, jossa Bocci uskalsi kertoa hyvinkin rohkaisevia spekulaatioita, mutta vain varsin vähän varmoja johtopäätöksiä. Nyt kolme vuotta myöhemmin uusia tutkimustuloksia on tullut selvästi enemmän, ja otsoniterapioista uskaltaa varmasti kertoa avoimemmin. Myös Sienan yliopistossa suoritettavat laajat dialyysin kaltaiset veren otsonointitutkimukset (EBOO) ovat nyt kenties jo valmiit. Vaikka minä en vielä tuloksia tiedäkään, Bocci itse tietää paremmin. Kunhan ehdin tutustua teokseen, siinä olevia esimerkkejä ilmestyy varmasti myös näille internetsivuille. Valitettavasti tämä teos – kuten niin monet muutkin tieteelliset pienen painoksen kirjat – on hinnaltaan varsin kallis. Springerin sivuilla hinnaksi mainitaan 125 euroa, mutta Suomeen tilattuna hinta nousee vielä varmasti jonkin verran.

Mainitsen vielä muutaman sanan kirjan kirjoittajasta. Velio Bocci on hematologian (verioppi) ja yleisen fysiologian professori. Hän on kirjoittanut urallaan satoja tieteellisiä artikkeleita tunnetuimpiin johtaviin tiedelehtiin. Professori Bocci on edelleenkin eräs maailman tunnetuimmista sytokiinien ja immunologian tutkijoista, vaikka hänen tutkimuksensa onkin viimeisen kymmenen vuoden aikana suuntautunut yhä enemmän otsoniterapiaan. Hänen noin viisi vuotta sitten päivätty ansiolistansa löytyy osoitteesta:

http://www.unisi.it/ricerca/dip/fisiologia/personale/docenti/bocci.htm

Omat ansioni ovat sen verran vähäisiä, etten minä toisin kuin Bocci, oikein voi esiintyä auktoriteettina. Toisaalta pidän auktoriteettiuskoisia pääosin hyväuskoisina hölmöinä, sillä totuuksia ei yksittäiset henkilöt voi päättää – ei vaikka heidän ansiolistansa olisi kuinka pitkä tahansa. On tietenkin hyvä, että otsoniterapioita tutkii Boccin kaltainen erittäin arvostettu professori. Vaikka ketään ei pidäkään ottaa ehdottomaksi auktoriteetiksi, hyvät esikuvat ovat harvinaisia. Bocci on mielestäni loistava esikuva tutkijasta, joka on pannut arvovaltaansa peliin tehdessään otsoniterapioita tunnetuksi. Tiedän, kuinka hänen otsonitutkimuksiaan vähäteltiin varsinkin 1990-luvulla, mutta nyt useiden menestyksellisten uusien tutkimustulosten jälkeen, arvostelijat yksi toisensa jälkeen ovat vaienneet.