October 2, 2013 - Miika Sallinen

Otsonoitu öljy toisen asteen palovammojen hoidossa – uusi tutkimus

Miika Sallinen (2.10.2013)

Otsonoitujen öljyjen parantavia vaikutuksia on näillä sivuilla käsitelty runsaasti. Laajimmat tutkimukset koskevat jalka- ja kynsisientä, mutta esimerkiksi haavojen tai erilaisten suusairauksien hoidossa öljyt ovat niin ikään osoittaneet hämmästyttävät tehonsa. Palovammat ovat vähemmän tutkittu osa-alue. Ulkoista pussitushoitoa ja systeemisiä otsoniterapioita on toki palovammoihin käytetty, mutta  otsonoiduista öljyistä ei tutkimustietoa juuri ole ollut saatavilla. Ainoa poikkeus lienee venäläistutkimus, josta siitäkään en ole löytänyt kuin erään kongressissa esitetyn tutkimustiivistelmän.

Tämä tilanne muuttui hiljattain, kun italialainen tutkimusryhmä (Campanati ym. 2013) teki hiljattain tutkimuksen aiheesta. Tutkijat päättivät verrata otsonoidun öljyn tehoa hyaluronihappoa sisältävään geeliin. Kaikkiaan sairaalassa oli tutkimusaikana vuosina 2011 ja 2012 yhteensä 195 palovammapotilasta, joista tutkimuksen kriteerit täytti 30. Heillä oli vertailuun sopiva toisen asteen palovamma tai useita. Taipumus keloideihin allergioihin tai tietyt taudit ja lääkitykset sulkivat myös pois suuren osan potilaista. Hyalyronihappo itsessään on tunnetusti tehokas ihoa parantava aine, ja siihen perustuu mm. tunnetut ryppyjä poistavat Restylane-hoidot.

Tämä tutkimus toteutettiin vertailemalla näitä kahta ainetta keskenään seuraavasti: Suurta palovammakohtaa hoidettiin otsonoidulla öljyllä (yksi tippa neliösenttiä kohden), jonka jälkeen voideltu alue peitettiin polyuretaanifilmillä, jonka tarkoitus oli estää öljyn leviäminen. Käytetty öljy oli Stildermin OZONIDI olio, joka ilmeisesti oli otsonoitua oliiviöljyä. Tällainen hoito tehtiin ainoastaan toiselle puolelle palovammaa. Palovamman toista puolta hoidettiin hyaluronihappogeelillä (0,2%) annostelemalla sitä sormenkärjellinen hoidettavalle alueelle. Molempia aineita annosteltiin kerran päivässä kahden viikon ajan. Aineiden annostelusta vastasivat hoitajat, eivätkä potilaat itse tienneet, mitä hoitoa vamman kukin puoli oli saanut.

Tutkitut potilaat tarkastettiin ennen hoitoja sekä kuuden ja 12 viikon päästä niiden aloituksesta. Tärkeimmät tarkastukset tehtiin sairaalassa useilla laitteilla, mutta myös potilaiden omakohtaisia kokemuksia kuunneltiin. He vastasivat seuraaviin kysymyksiin: “Mikä osa palovammasta on kohentunut enemmän?”, Mikä paikallinen hoito on mukavampi?” ja “Mitä hoitoa itse suosisit?”.

Molemmilla aineilla saatiin hyvät tulokset. Seuraavassa on esitetty tulokset 12 viikon jälkeen pääpiirteittäin:

• Punoitus: Putosi hyaluronihappoalueella arvosta 2,16 arvoon 1,40. Otsonoidulla öljyllä arvosta 2,16 arvoon 1,23. Otsonoitu öljy oli siis hieman tehokkaampaa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
• Kireys: Putosi hyaluronihappoalueella arvosta 1,53 arvoon 0,96. Otsonoidulla öljyllä arvosta 1,53 arvoon 0,50. Otsonoitu öljy oli siis  tehokkaampaa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
• Polte: Putosi hyaluronihappoalueella arvosta 1,36 arvoon 0,50. Otsonoidulla öljyllä arvosta 1,36 arvoon 0,36. Otsonoitu öljy oli siis hieman tehokkaampaa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
• Kihelmöinti: Putosi hyaluronihappoalueella arvosta 2,24 arvoon 0,60. Otsonoidulla öljyllä arvosta 2,24 arvoon 0,40. Otsonoitu öljy oli siis hieman tehokkaampaa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
• Neoangiogeneesi eli uudisverisuonimuodostus: Putosi hyaluronihappoalueella arvosta 12,13 arvoon 5,20. Otsonoidulla öljyllä arvosta 12,13 arvoon 4,46. Otsonoitu öljy oli siis hieman tehokkaampaa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
• Hyperpigmentaatio: Oli hoitojen lopussa otsonoidun öljyn alueella 1,1 ja hyaluronihappoalueella 1,5. Otsonoitu öljy oli parempaa ja tulos oli myös tilastollisesti merkittävä (p=0,03).

Toisin sanoen jokaisella tutkitulla osa-alueella otsonoitu öljy näytti olleen parempi. Silti vain hyperpigmentaation osalta tulos oli tilastollisesti merkittävä. Näin ollen voidaan todeta, että vaikka otsonoitu öljy näyttäisikin tulosten valossa hieman paremmalta, aineilla ei ole suurtakaan eroa. Tämä oli myös hoidettujen potilaiden mielipide. 12 heistä piti otsonoitua öljyä parempana, kun hyaluronihappoa suosi 10. Kahdeksalla ei ollut tästä mielipidettä.

Vaikka otsonoitu öljy ei osoittautunut selvästi paremmaksi, tutkijat suosittelivat sitä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin tapauksiin, joissa hyperpigmentaation riski on suuri. Hyaluronihappo on lisäksi tunnettu tehokkuudestaan, joten sellaisen aineen voittaminen – vaikkakin niukasti – on loistava tulos jo itsessään. Kustannustehokkuusta ei tehty arviota, enkä sellaista voi tehdä itsekään, sillä en tiedä vastaavien hyaluronihappovalmisteiden hintoja. Restylane-hoidoissa niiden hinta on järjestään satoja euroja, mutta vertailu ei ole  tarkoituksenmukainen, koska niissä aineet ovat erilaisia injektoitavina annettavia geelejä ja toisaalta kustannukset tulevat suurelta osin myös itse hoitotyöstä. Yhden iholle levitettävän hyaluronihapposeerumivalmisteen hinnan löysin, joka oli 27,20 euroa 30 ml eli lähes tuplasti kalliimpi kuin 50 ml purkki normaalivahvuista otsonoitua öljyä (jota itse suosittelen palovammoihin). Otsonoitu öljy tulee siis halvemmaksikin, joskaan kummankaan tuotteen käyttö ei liene hinnasta kiinni eikä yhden aineen kokeilu sulje pois toistakaan.