October 5, 2007 - Miika Sallinen
Otsonoitu auringonkukkaöljy märkäruven hoidossa – uusi tutkimus
Otsonoituja öljyjä on menestyksellisesti käytetty useiden eri ihotautien hoitoon. Tunnetuin öljy lienee Oleozon-kauppanimellä tunnettu kuubalainen otsonoitu auringonkukkaöljy, joskin Euroopassa on käytetty enemmän otsonoituja oliiviöljyjä. Äskettäin ilmesty jälleen uusi tutkimus, jossa Oleozonia oli tutkittu lasten märkäruven hoitoon. Märkärupi on keltaisen stafylokokin (Staphylococcus aureus) tai beetahemolyyttisen streptokokin (Streptococcus beeta-haemolyticus, Streptococcus pyogenes) tai molempien aiheuttama ihoinfektio, joka tarttuu erittäin helposti lapsesta toiseen, harvemmin aikuiseen. Uusi tutkimus (Menéndez ym. 2007) tehtiin useassa eri sairaalassa Kuubassa, ja se julkaistiin hiljattain Revista Panamericana de Infectología -lehdessä.
Tutkimukseen valittiin alkujaan 136 lasta, joiden ikä vaihteli yhdestä päivästä 14 vuoteen. Potilailla ei saanut olla hoitotulokseen vaikuttavia muita tauteja, kuten immunologisia tauteja, diabetesta, kilpirauhasen ylitoimintaa, syöpää, vaikeaa sepsistä, maksa- tai munuaissairauksia eikä aliravitsemusta. Lisäksi ulkoisia tai systeemisiä antibiootteja käyttävät potilaat suljettiin pois, samoin kuin potilaat, jotka olivat allergisia Mupirosiinille tai polyetyleeniglygolille. Myöskään sellaisia potilaita ei huolittu mukaan, jotka olivat saaneet sytostaatteja tai immuniteettiin vaikuttavia lääkkeitä viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai otsonoitua auringonkukkaöljyä (Oleozon) märkärupiinsa kolmesti päivässä siihen asti kunnes märkärupi parani. Kuitenkin enintään kymmenen päivän ajan. Toinen ryhmä sai Mupirosiini-antibioottivoidetta (2%) saman protokollan mukaisesti. Märkärupi katsottiin parantuneeksi, jos se oli kokonaan kadonnut, tai jos siitä jäänyt arpi oli täysin kuiva ja ruveton. Osa potilaista vetäytyi pois tutkimuksesta eri syistä, ja loppuun asti sen suoritti 42 Oleozonia saanutta ja 59 Mupirosiinia saanutta potilasta.
Molemmissa ryhmissä kullakin potilaalla oli yhdestä 50:een märkärupea (keskimäärin 8-9 kpl). Kaikkein eniten niitä esiintyi päässä, mutta myös muualla vartalossa niitä oli runsaasti. Eniten esiintyi rupeutuneita märkärupia, mutta myös vuotavia haavaisia ja rakkulaisia esiintyi monilla. Märkärupien bakteeriviljelmät olivat positiivisia 94 %:lla Oleozonia saaneista ja 95,2 %:lla Mupirosiinia saaneista potilaista. Ylivoimaisesti yleisin märkäruvesta löytynyt infektio oli Stafylokokki aureus, mutta myös streptokokkeja esiintyi paljon ja muutamia muita bakteereita vähemmän.
Molemmissa ryhmissä tulokset olivat erinomaisia, Mupirosiinia saaneita kaikki olivat parantuneet kymmenessä päivässä, ja Oleozonia saaneistakin 92,9 %. Mupirosiinia saaneet paranivat myös jonkin verran nopeammin. Heistä 72,9 % oli parantunut jo viiden päivän kuluttua, kun Oleozonia saaneista vain 51,3 %. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkittävä (p = 0,028). Hoidoista oli vain lieviä sivuvaikutuksia. Oleozonia saaneista poltetta ja punoitusta esiintyi kolmella potilaalla. Yhdellä esiintyi märkärakkula ja yhdellä kutinaa. Kaikki nämä oireet olivat lieviä ja ohimeneviä, eivätkä ne vaikuttaneet hoitojen läpikäymiseen. Mupirosiiniryhmässä sivuvaikutuksia ei ollut olleenkaan.
Vaikka Mupirosiini olikin hieman tehokkaampi, tutkijat luonnehtivat myös Oleozonia tehokkaaksi ja käytännön kannalta samanveroiseksi Mupirosiinin kanssa. Tutkijat käyvät läpi myös aiempia tutkimuksia, joissa Oleozon osoittautui selvästi tehokkaammaksi kuin Neobatiini tai Gentamisiini. Mupirosiini näyttää kuitenkin olevan selvästi tehokkaampi antibiootti tämänkaltaisiin infektioihin.
Aiemmissa tutkimuksissa otsonoitu öljy on ollut tehokkain vaihtoehto. Nyt se oli kuitenkin heikkotehoisempi kuin Mupirosiini. Tähän kuitenkin löytyy luonnollinen selitys: Tutkijat analysoivat muita Mupirosiinista tehtyjä tutkimuksia. Neljässä tutkimuksessa Mupirosiinin teho on ollut 73 %, 85 %, 96 %, ja 97 % kussakin. Vaihtelevaa tehoa selittää se, että osa märkärupea aiheuttavista bakteereista voi kehittyä vastustuskykyiseksi Mupirosiinille. Tämä tutkimus tehtiin kuitenkin Kuubassa, missä Mupirosiini on ollut vain vähän aikaa käytössä, eikä sille ole kehittynyt resistenttejä kantoja. Siksi lääke oli poikkeuksellisen tehokas. Oleozonin antimikrobinen vaikutus perustuu bakteerien kuoren hapettamiseen. Se on täysin erilainen mekanismi kuin antibiooteissa, ja niinpä otsonoiduille öljyille ei teoriassakaan mikään anaerobinen bakteeri voi kehittyä täysin vastustuskykyiseksi. Siksi antibioottien – myös Mupirosiinin – teho laskee ajan kanssa, mutta Oleozonin ei.
Myös Mupirosiinin sivuvaikutukset ovat muutamissa muissa tutkimuksissa olleet selvästi yleisempiä, mikä laskee sen käyttökelpoisuutta ainakin tietyissä tapauksissa. Tässä tutkimuksessa Mupirosiini oli sivuvaikutukseton, mutta se selittyy osittain sillä, että jokainen lapsi oli testattu jo ennen tutkimuksen alkua, ettei hän ole allerginen tälle antibiootille. Hinnaltaan se huomattavasti Oleozonia kalliimpaa, joten otsonoitu öljy on edelleen ehdottomasti kilpailukykyinen vaihtoehto märkäruven hoitoon.
Viite:
Menéndez, Silvia; Miriela Fernández; Mayte Amoroto; Rolando Uranga; Pilar Acuña; Juana Elisa Benítez & Manuel Díaz, Eficacia y seguridad del OLEOZON® tópico en el tratamiento de pacientes con impétigo. Revista Panamericana de Infectología 9(2): 23-29, 2007. Full text PDF