December 29, 2004 - Miika Sallinen

Otsonikäsittely – uusi kivuton hampaiden korjausmenetelmä

Mitä jos hammaslääkärikäynnit olisivat nopeita ja kivuttomia. Entä jos mitään porauksia ja paikkamateriaaleja ei tarvittaisi – annettaisiin hampaiden vaan parantua itsekseen. Monet ihmiset ovat haaveilleet kivuttomasta hammaslääkäristä, ja viime vuosina heidän toiveensa on alkanut toteutua. Toiveen toteuttaja on ihmeellisiä ominaisuuksia omaava otsonikaasu.

Otsoni – hapen kolmiatominen muoto – on erittäin tehokas antiseptinen aine. Sillä on menestyksellisesti hoidettu erilaisia avohaavoja ja muita märkiviä oireita. Myös hammasmätää eli kariesta on hoidettu otsonilla jo ainakin 1930-luvulta lähtien, jolloin sveitsiläinen hammaslääkäri E. A. Fisch otti otsonin käyttöönsä. Karieksen ohella hän käytti otsonia myös erilaisten suutulehdusten hoidossa. Vaikka tohtori Fisch saikin karieksen lähes häviämään otsonikäsittelyllä, hän paikkasi jälkeenpäin hampaat normaaliin tapaan, joka siihen aikaan tarkoitti lähinnä sinkki-eugenolipastaa.

Hammas korjautuu itsestään

Fischin menetelmät kehittyivät huomattavasti vasta 1990-luvun lopulla, kun kaksi brittitutkijaa – tohtori Aylin Baysan ja professori Edward Lynch – alkoivat niin ikään parantaa kariesta otsonilla. Eräässä alkuvuodesta ilmestyneessä tutkimuksessaan he havainnollistivat, kuinka 20 sekunnin otsonikäsittely hävitti karieksen ja pehmenneen hammaspinnan 81 %:sta tutkituista rei´istä. Tämän seurauksena hammas saattoi uudelleen mineralisoitua jopa muutamassa viikossa. Tehokas mineralisoituminen onnistui parhaiten käyttämällä oheishoitona hammastahnoja ja suuvesiä, jotka sisälsivät jopa viisi kertaa enemmän fluoria kuin normaalit hampaanhoitotuotteet.

Alustavat tulokset saivat monet laitevalmistajat innostumaan aiheesta ja nykyään hampaiden otsonikäsittelyyn on saatavana laitteita ainakin kolmelta eri valmistajalta. niiden toimintaperiaate on yksinkertainen. Hammas asennetaan eräänlaiseen ilmatiiviiseen kuppiin, jonka sisällä kierrätetään otsonikaasua hurjalla nopeudella niin, että kupin sisältö vaihtuu jopa 300 kertaa sekunnissa. Tämä huuhtoo kuolevan hammasmädän pois, ja kupin tiiveydestä johtuen myrkyllistä otsonikaasua ei pääse suuonteloon.

Valtavasti hyötyjä

Yksinkertainen menetelmä on saanut laajaa kiinnostusta ja uusia tutkimuksia tulee kiihtyvällä nopeudella. Esimerkiksi kesällä 2003 Göteborgissa pidettiin suuri hammaslääketieteellinen kongressi, jossa esitettiin useita kymmeniä otsonikäsittelyyn liittyviä tutkimuksia. Esitän seuraavassa useita kongressissa esitettyjä tuloksia, jotka puhuvat hampaan otsonikäsittelyn puolesta:

• Perinteinen ”poraa ja paikkaa” menetelmä kestää potilasta kohden keskimäärin 35 minuuttia.
• ·Otsonikäsittelyä käytettäessä potilas viipyy vastaanotolla vain keskimäärin kahdeksan minuuttia, ja siitäkin ajasta alle minuutti menee itse hoitotoimenpiteeseen. Minimissään koko vastaanottokäynti voitiin suorittaa kolmessa minuutissa.
• Otsonihoito on sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta monin verroin edullisempi.
• Otsonikäsittely ei vaikuta terveiden hampaiden kovuuteen, eikä se pehmennä myöskään tunnettuja paikkamateriaaleja.
• Otsonhoidot tehosivat kaikenlaisiin kariestyyppeihin sisältäen juuri-, lohkeama- ja reikäistä kariesta.
• Hammaslääkäriä pelkäävät potilaat eivät kivuttomien hoitojen jälkeen enää pelänneet, joten varsinkin heille tämä on erityisen hyvä hoitomuoto.
• Hammaslääkäriä pelkäävistä potilaista lähes kaikki olivat tyytyväisiä hoitojen jälkeen.
• Useimmat hoidoissa olleet potilaat suosittelisivat hoitoja ystävilleen. Samoin vanhemmat, jotka ennen hoitoja olivat huolissaan niiden mahdollisista haittavaikutuksista lapsiinsa. Suurin osa oli myös valmis maksamaan niistä enemmän kuin perinteisistä hoitomuodoista.

Uusi kaksoissokkotutkimus

Yksi Göteborgin kongressissa esitellyistä tutkimuksista julkaistiin viime joulukuussa arvostetussa Gerodontology-lehdessä. Tutkimus käsitti 89 iältään 60–82-vuotiasta potilasta, joilla oli keskimäärin kaksi keskivakavaa primaarista juurikariesoiretta. Hoidettavien reikien määrä oli yhteensä 178 kappaletta.

Varsinaiset otsonihoidot annettiin laitteella, jonka otsonisyöttö voitiin sulkea pois päältä, jolloin hammas käsiteltiin pelkällä ilmalla. Hoitoja antoi jatkuvasti kaksi hammaslääkäriä, joista ainoastaan toinen tiesi, mikä hammas milloinkin sai otsonia. Tämä otsonoidut hampaat tunteva lääkäri ei taas osallistunut niiden analysointiin, joten tutkimus noudatti täydellisesti kaksoissokkoperiaatetta.

Ennen hoitoja potilaita oli neuvottu pitämään huolta hampaistaan, annettu opastusta hampaiden harjaukseen ja välttämään hampaille tuhoisaa ja happohyökkäystä edistävää ravintoa. Lisäksi kaikki potilaat saivat kuukausittain uuden hammastahnatuubin ja jokaisen hoidon jälkeen jokainen – myös lumelääkettä saanut – reikä käsiteltiin uudelleen mineralisoitumista edistävällä aineella sisältäen ksylitolia, fluoria, kalsiumia, fosfaatteja ja sinkkiä. Ryhmät siis erosivat toisistaan ainoastaan otsonin saannin osalta.

Yksi hoitokerta kesti ainoastaan 40 sekuntia ja niitä annettiin kolmen, kuuden, 12 ja 18 kuukauden kuluttua aloituksesta, eli yhteensä viisi hoitokertaa. Jokaisen hoitokerran aikana tutkittiin hampaiden kunnon edistymistä.

Erinomaiset tulokset

Otsonihoitojen tulokset olivat vakuuttavan ylivoimaisia lumelääkkeeseen verrattuna. Kolmen kuukauden jälkeen ensimmäisessä tarkastuksessa jo 69 % hampaista oli parantunut täysin kovaksi, eikä yksikään ollut huonontunut. 18 kuukauden kulutta kaikki hampaat olivat täysin parantuneet. Pelkkää ilmaa saaneista hampaista ainoastaan yksi parani puolen vuoden kuluttua, mutta koko 18 kuukauden seurannan aikana peräti 37 % oli mennyt huonompaan suuntaan.

Tutkimuksen tulokset saattavat muuttaa koko hammaslääketieteen toimintatavat, sillä jos yhdellä 40 sekuntia kestävällä otsonihoidolla voidaan parantaa valtaosa hampaista, ja loputkin paranevat muutaman lisähoidon jälkeen, hoidot ovat ylivoimaisia perinteisiin “poraa ja paikkaa” -menetelmiin verrattuna. Vaikka lisämineraaleilla oli varmasti omat osuutensa, niiden vaikutus lienee vähäinen, sillä kontrolliryhmässähän parani ainoastaan yksi hammas vaikka kaikille oli opastettu tehokkaampaa hampaiden hoitoa ja annettu parempia aineita. Ilman otsonia hampaiden kehitys menikin aste asteelta yhä huonommaksi, eikä lisämineraaleista ollut kuin korkeintaan sen hidastajaksi.

Tutkimuksessa painotettiin että mistään sivuvaikutuksista ei ole dokumentoitu missään tutkimuskeskuksessa tai hammaslääkärin vastaanotolla missään päin Eurooppaa tämän teknologian yhteydessä, joten sitä voidaan pitää myös täysin turvallisena.

Luonnollinen hoitomuoto

Tällainen hoitomenetelmä on ylivoimaisen luonnollinen. Hammasta ei paikata, vaan siihen annetaan kehittyä omia mineraaleja. Toisin kuin amalgaamipaikoissa, mitään mahdollisia sivuvaikutuksia ei voi syntyä.

Myös kosmeettiset hyödyt ovat valtavia. Otsonikäsittely ei synnytä rumannäköistä paikkaa, mutta se on hampaiden valkaisijana ylivertainen. Tehokas valkaisu tosin vaatii pidemmän – noin 5-15 minuutin käsittelyajan, mutta sekin on mitätön aika verrattuna perinteisiin menetelmiin.

Otsonihoidoilla on ollut ongelmia saada koululääketieteen hyväksyntää. Halpaa kaasua kun ei voi patentoida, joten sillä ei ole kaupallista arvoa. Hammaslääketieteessä kehityksestä kuitenkin päättävät ensisijaisesti laitevalmistajat lääkkeiden roolin ollessa lähes mitätön. Siksi otsonihoidot taitavat Suomessakin tulla ensimmäisenä juuri hammaslääketieteeseen. Toivottavasti pian, sillä kysyntää varmasti olisi.

Artikkeli perustuu seuraaviin lähteisiin:

Baysan, A.; R. Whiley & E. Lynch, Anti-microbial effects of a novel ozone generating device on micro-organisms associated with primary root carious lesions. Caries Research 34: 498-501, 2000. (abstract)

Baysan, Aylin & Edward Lynch, Effect of ozone on the oral microbiota and clinical severity of primary root caries. American Journal of Dentistry 17: 56-60, 2004.

Fisch, E.-A., L´ozone en médecine dentaire comme nouveau moyen de thérapeutique. Revue Odontologique LVII: 619-638, 1936.

Holmes, J., Clinical reversal of root caries using ozone, double-blind, randomised, controlled 18-month trial. Gerodontology 20: 106-114, 2003. (abstract)

Lynch, Edward, Management of Caries Using Ozone. Teoksessa (CD-ROM): Ozone Seminar Congress, European Cooperation of the Medical Ozone Societies, May 23^rd -May 25^th, Munich 2003.

IADR:n Göteborgin vuoden 2003 tutkimuksia ei enää ole internetissä, mutta vuoden 2004 Havaijin kongressin tutkimusten tiivistelmät löytyvät osoitteesta: http://iadr.confex.com/iadr/2004Hawaii/techprogram/index.html . Hakusanalla ”ozone” löytyy lukuisia viitteitä.