Käyttömenetelmät

Miika Sallinen (päivitetty 23.6.2009)

Otsoniterapiaan on kehitetty useita erilaisia menetelmiä Esitän tässä lyhyesti tärkeimmät, jotta lukijat tietäisivät, millaisesta hoidosta on kysymys. Kaikki menetelmät vaativat asianmukaisen otsonigeneraattorin. Nämä menetelmät on tarkoitettu nimenomaan esittelymielessä. Varsinkin otsonoitu vesi ja öljyt ovat takuuvarmasti turvallisia, mutta väärin suoritetut menetelmät väärillä pitoisuuksilla ilman asianmukaista varovaisuutta voivat aiheuttaa ongelmia. Siksi niiden käyttöön tulee perehtyä joko laitevalmistajan tai muun asiantuntijan opastuksella ennen kuin niitä sovelletaan käytännössä.

Itsehoitoon soveltuvat menetelmät

Otsonoitu vesi

Otsonoitua juomavettä on helppo valmistaa yksinkertaisella ja edullisella generaattorilla. Kliinisissä tutkimuksissa otsonoitua juomavettä on käytetty erittäin menestyksellisesti mahahaavan ja pohjukkaissuolihaavan hoitoon, sekä ulkoisesti mm. haavojen puhdistamiseen ja desinfiointiaineena kirurgisissa operaatioissa. Hoitomuotona otsonoitu vesi on mielestäni toimiva, mutta ei alkuunkaan suolihuuhteluiden, otsonisaunan eikä varsinkaan suonensisäisten sovellutusten veroinen. Siksi siitä on tehty vain vähän tutkimuksia, mutta erilaisten henkilökohtaisten todistusten perusteella ihmiset ovat saaneet siitä apua lukusiin vaivoihin, kuten eri infektioihin ja yleiskunnon kohenemiseen.

Suomesta on saatavana edullisia generaattoreita (ks. yhteystietoja sivu), jotka valmistavat otsonin huoneilmasta. Nämä perustuvat koronapurkaustekniikkaan, ja niiden otsonituotanto on kohtalaisen hyvä – ei kuitenkaan vastaava kuin varsinaisissa lääkinnälliseen käyttöön suunnitelluissa generaattoreissa, jotka valmistavat otsonin puhtaasta hapesta.

Otsonoidut öljyt

Otsonoidut öljyt valmistetaan otsonoimalla oliivi- tai auringonkukkaöljyä. Ne eivät varsinaisesti sisällä otsonia, sillä otsoni reagoi välittömästi öljyjen kaksoissidosten kanssa muodostaen peroksideja, hydroperoksideja, aldehydejä, ja erityisesti otsonidejä. Näillä kaikilla on samoja vaikutuksia kuin otsonilla itsessään tai otsonin kehoon synnyttämillä reaktiotuotteilla. Otsonoitu öljy säilyy kuitenkin suhteellisen hyvin, ja siksi se on usein käyttökelpoista silloin kun otsonigeneraattoria ei ole saatavilla. Kunnolla otsonoitu öljy ei enää ole juoksevaa, vaan lähinnä geelimäistä. Nämä öljyt ovat erityisen hyviä eri ihotautien ja haavojen hoitoon. Niiden haittapuolena on epämiellyttävä haju, joka tulee aina kun rasvoja hapetetaan. En kuitenkaan sanoisi hajua kuvottavaksi. Otsonoituja öljyjä on Suomessa saatavilla jo useista paikoista (ks. yhteystietoja sivu). Kattava tulostettava artikkeli otsonoituja öljyjä käsittelevistä tutkimuksista aukeaa tästä linkistä.

Otsonikäsittely suljetussa pussissa

Tämä menetelmä on yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen: Vammakohdan (esim. säärihaava, palomamma tms.) ympärille kiedotaan muovinen pussi, joka teipataan kiinni ja johdetaan sisälle otsonikaasua. Kaasun annetaan vaikuttaa noin 20 minuuttia kerrallaan. Hoitoa ennen haava kannattaa pestä otsonoidulla vedellä ja hoidon jälkeen se voidaan vielä käsitellä otsonoidulla öljyllä. Hoitoja toistetaan niin pitkään kuin tarpeellista. Otsonin pääsy huoneilmaan kannattaa estää puristamalla tyhjäksi erillisen letkun avulla, johon on asennettu hajotin.

Otsonisauna/kaappimenetelmä

Tässä menetelmä on pussin kanssa vastaava, mutta nyt hoidetaan koko kehoa eräänlaisessa kaapissa tai teltassa, jossa potilaan pää jää ulkopuolelle. Potilas ottaa aluksi kuuman suihkun, jolloin ihohuokoset avautuvat. Tämän jälkeen potilas menee kaappiin, jonne kehitetään otsonia, joka imeytyy ihohuokosten kautta kehoon. Menetelmää on tutkittu varsin vähän Italiassa, ja alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Laitteita on sen sijaan ollut saatavilla jo vuosikymmeniä, ja niinpä kokemusperäistä tietoa on paljon enemmän. Hoitoa on eri todistusten mukaan käytetty mm. syöpien ja HIV:n kaltaisten vakavien tautien hoitoon. Lisäksi se sopii sellaisille henkilöille, joiden suoniin an hankala tehdä infuusioita. Menetelmä on todennäköisesti kaikkein tehokkain itsehoitoon soveltuva menetelmä. Sen haittana ovat sen aiheuttamat puhdistusoireet Erilaisia ohimeneviä iho-oireita tulee jopa valtaosalle potilaista ainakin jos hoitoja annetaan hyvin pitkään. Tämän vuoksi sitä on Suomessa käytetty lähinnä vain oheishoitona muiden hoitojen ohella. Itsehoidossa käyttökelpoisuutta rajoittaa myös tilaa vievä otsonikaappi, joka ei ole edullinen investointi. Suomessa tätä hoitomuotoa on saatavilla Suomen otsoniterapian Jyväskylän klinikalla, josta löytyy sekä infrapuna- että höyrylämmitteinen otsonisauna.

Suolihuuhtelu otsonikaasulla

Suolihuuhtelu on otsonikaapin ohella toinen erittäin tehokas itsehoitoonkin soveltuva hoitomuoto. Menetelmä on yksinkertaisimmillaan seuraavanlainen. Täytetään noin 2-10 dl pussi otsonikaasulla ja puristetaan se vaseliinilla voidellun katetrin avulla peräsuoleen. Otsonin reaktiotuotteet imeytyvät suolistosta verenkiertoon, ja menetelmänä se on monissa taudeissa ollut jopa suonensisäisten menetelmien veroinen. Useimmiten tätä hoitoa antavat terapeutit tekevät sen perusteellisemmin, jolloin suoli ensiksi huuhdellaan, ja otsonikäsittelyn jälkeen sinne istutetaan uusi luontainen maitohappobakteerikanta. tehokkaista hoitokeinoista tämä on ehdottomasti halvin ja nopein. Suomessa tätä hoitomuotoa on saatavilla toistaiseksi Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lohjalla (ks. yhteystietoja sivu).

Otsonin hengittäminen

Menetelmä soveltuu varmasti itsehoitoon, mutta sen turvallisuutta en takaa!! Otsoni on voimakas hapetin, ja varsinkin vähän antioksidantteja sisältävät keuhkokudokset sietävät sitä heikosti. Muutamat astmapotilaat ovat kuitenkin kertoneet saaneensa apua vaivoihinsa hengitettyään lievästi otsonoitua ja ionisoitua ilmaa. Myös venäjällä on hoidettu häkämyrkytyspotilaita antamalla niiden hengittää otsonia. Otsoni hapettaa häkän, jolloin se poistuu keuhkoista helposti. Menetelmää ei kuitenkaan tule suorittaa kuin silloin, jolloin sitä ehdottomasti tarvitaan. Turhaan annettuna otsoni voi aiheuttaa vakavia vaurioita varsinkin niissä pitoisuuksissa, joita lääkinnälliseen käyttöön tarkoitetut generaattorit tuottavat.

Asiantuntijan valvonnassa/avustuksella suoritettavat menetelmät

Lihas, nivel, kasvain ym. injektiot

Otsonikaasua voi suoraan injektoida esim. lihakseen, niveleen tai kasvaimeen. Tällöin otsonin määrä on varsin alhainen (5-10 ml). menetelmät soveltuvat erinomaisesti paikallisiin oireisiin. Esimerkiksi yksittäisillä välilevynsisäisillä otsoni-injektioilla voidaan parantaa useimmat välilevyntyrät, vaikka muussa tapauksessa olisi leikkaus edessä.

Suppea autohemoterapia

Tässä menetelmässä Potilalta otetaan pieni määrä (yleensä 5-10 ml) verta, otsonoidaan se ja injektoidaan takaisin potilaaseen lihasinjektiona, yleensä pakaraan. Vastoin aikaisempia luulojani, tämä hoitomuoto soveltuu myös muihin kuin paikallisiin oireisiin. Esimerkiksi aknen hoidossa hoitomuoto on ollut tehokas, vaikka injektiot onkin tehty pakaraan.

Laaja autohemoterapia

Tässä menetelmässä potilaalta otetaan noin 100–400 ml verta, otsonoidaan se ja infusoidaan hitaasti takaisin laskimoon. Vaikka happi/otsoniseos liukenee heikosti vesiliuokseen, altistamalla veri suoraan otsonille, saadaan vaikutuksia tehostettua. Otsoni reagoi veren kanssa välittömästi synnyttäen eri yhdisteitä, jotka aiheuttavat terapeuttiset vaikutukset. Näin ollen jopa 500 ml happi/otsoniseoksesta saadaan kaikki otsoni reagoimaan veren kanssa, kun taas suorassa suonensisäisessä injektiossa voidaan tunnin aikana injektoida vain noin 60 ml kaasua, ja siitäkin otsonia on vain pieni osa. Menetelmä on tehokas ja kaikkein eniten tutkittu systeeminen otsonihoitomuoto. Sillä on hoidettu menestyksellisesti mm. syöpiä ja niiden oheisoireita, erilaisia kiputiloja, hepatiittia ja muita infektiotauteja, osteoporoosia, sydän- ja verisuonitauteja ym.. Hoito vaatii ehdottomasti lääkärin valvontaa, ja sitä on toistaiseksi saatavilla Suomessa ainoastaan Suomen otsoniterapian Jyväskylän ja Turun klinikoilla.

Suora laskimonsisäinen injektio

Otsonikaasua voidaan injektoida myös suoraan laskimoon. Hoidoissa on käytettävä hyvin ohutta neulaa, ja otsonia injektoidaan noin millilitran minuuttivauhtia. Koska otsoni valmistetaan puhtaasta lääkinnällisestä hapesta, se liukenee vereen ennen kuin pääsee sydämeen tai keuhkoihin aiheuttamaan vaarallisia kaasuembolleja. Menetelmään liittyy riskejä, ja muutamat tieteelliset järjestöt ovat kieltäneet sen käytön kokonaan. Sitä käytetään silti jonkin verran erityisesti Pohjois-Amerikassa, ja käyttäjien mielestä se on yksi tehokkaimmista hoitomuodoista. Toisaalta tällöin otsonia voidaan panna vaan pieniä määriä – selvästi pienempiä kuin laajassa autohemoterapiassa. Siksi hoitomuodon tehoa on myös kyseenalaistettu. Hoitomuoto on yksinkertainen, mutta aikaa vievä. Väärin käytettynä se on myös hyvin vaarallinen, eikä sitä missään tapauksessa pidä yrittää omatoimisesti. Suomessa on lääkäreitä, jotka ovat menetelmää kokeilleet, mutta yleisesti sitä ei ole saatavilla ja riskien vuoksi sen käyttö koetaan epäeettiseksi.

Otsonoidun suolaliuoksen laskimonsisäinen injektio

Tämä hoitomenetelmä on käytössä erityisesti Venäjällä. Julkaistut tutkimustulokset antavat ymmärtää menetelmän olevan hyvin tehokas. Länsimaista tutkimusmateriaalia tästä menetelmästä ei ole, mutta muutamat terapeutit pelkäävät otsonin synnyttävän myrkyllisiä yhdisteitä suolan kanssa. Siksi se on kiistanalaisempi kuin esim. laaja autohemoterapia. Kiistanalaisuus on turhaa, sillä menetelmällä on saatu erinomaisia hoitotuloksia Suomessakin Suomen otsoniterapian Jyväskylän klinikalla, joka on toistaiseksi ainoa paikka Suomessa, missä hoitoa on saatavilla.

Veren kierrätys ja otsonointikehon ulkopuolella (EBOO)

Tämä menetelmä muistuttaa hemodialyysia. Siinä verta otsonoidaan jatkuvassa kierrätyksessä kehon ulkopuolella. Tunnin käsittelyn aikana saadaan koko verimäärä käsiteltyä. Laite lisää vereen myös hepariinia estämään sakkautumista. Menetelmään on viime vuosina tutkittu Italiassa Sienan yliopistossa, ja alustavat tulokset ovat olleet suorastaan uskomattomia (muutama tapaushistoriikki löytyy täältä). Vienee kuitenkin aikansa, ennen kuin tämä kaikkein tehokkain hoitomuoto tulee suomalaispotilaiden ulottuville.