July 24, 2010 - Miika Sallinen
Kynsisienen hoito otsonoidulla öljyllä hämmästyttävin tuloksin: uusi tutkimus
Kynsisieni on käsien ja erityisesti jalkojen kynsien sienisairaus. Sen aiheuttajia ovat enimmäkseen silsasienet, mutta joskus myös hiivat tai homeet. Kynsisieni ei tautina ole vaarallinen, joskin se voi joskus toimia infektioporttina muualle elimistöön. Vaivasta on toki kosmeettista haittaa, mutta se voi olla myös ärsyttävä tai kivulias ja jopa haitata normaalia työntekoa.
Kynsisienen hoito on myös ongelmallista. Useat sienet ovat vastustuskykyisiä lääkitykselle. Osa oireista ei parane kuukausien tai jopa vuosienkaan hoidon jälkeen. Silloinkin kun ne saadaan parannettua, uusiutumiset ovat tavallisia. Tyypillisesti paikallisesti annettavat hoidot ovat olleet melko heikkotehoisia. Sisäisesti nautitut antimykoottiset lääkkeet ovat lisänneet hoitojen tehoa, mutta vastaavasti niiden hinta on hyvin kallis. Vaikka monet potilaat saadaankin parannettua pitkäksi aikaa, jopa 25%:lla tauti pysyy ongelmallisena. Tavallisiin kynsisieniin käytettävissä lääkkeissä on ongelmia. Imidatsolin johdannaiset (Ketokonatsoli, Itrakonatsoli ja Flukonatsoli) ovat hyvin kalliita, kuten myös Terbinafiini. Griseovulvin on halvempi, mutta edes kohtalaisen tehon saavuttaminen vaatii hyvin pitkää – yli puolen vuoden kuuria. Lisäksi lääkitykseen liittyy usein sivuvaikutuksia ja kontraindikaatioita esimerkiksi raskaana oleville ja alkoholisteille.
Otsonoiduilla öljyillä on havaittu oleva vahvoja germisideja vaikutuksia. Jo vuonna 1934 japanilainen Taichi Harada havainnollisti otsonoidun oliiviöljyn tehon erilaisia sieniä vastaan. Sen jälkeen vastaavia tuloksia on tehty eri puolilla maailmaa niin otsonoidun oliiviöljyn (Geweely 2006) kuin otsonoidun auringonkukkaöljynkin osalta (Rodrigues ym. 2004). Ominaisuuksiltaan molemmat öljyt on todettu vastaaviksi (Díaz ym. 2006). Erityisesti jalkasienen hoidosta on jo saatu erinomaisia kliinisiä hoitotuloksia jo suurillakin potilasmäärillä ilman oleellisia sivuvaikutuksia (Menéndez ym. 2002, Menéndez ym. 2008). Aihetta on melko hiljattain käsitelty täällä.
Myös kynsisieneen otsonoidut öljyt ovat tehonneet hyvin. Jo vuonna 1998 kuubalainen tutkimusryhmä (Falcón ym. 1998) raportoi muiden ihotautien ohella hoitaneensa kynsisientä menestyksellisesti otsonoidulla auringonkukkaöljyllä. Potilaat sivelivät ulkoisesti otsonoitua auringonkukkaöljyä kynteensä kahdesti päivässä kolmen kuukauden ajan. Hoitojakson jälkeen sadasta potilaasta 69 luokiteltiin parantuneeksi ja loput 31 merkittävästi kohentuneeksi. Tulos oli huomattavasti parempi kuin Tolnaftaatti-liuoksella hoidettu kontrolliryhmä, jossa sadasta potilaasta yksikään ei parantunut, ja ainoastaan 25 koheni.
Tuo tutkimus on kuitenkin julkaistu melko vähäpätöisessä espanjankielisessä kuubalaisjulkaisussa, eikä sen tulokset koskaan saavuttaneet kansainvälistä huomiota. Tilanne parani huomattavasti aivan äskettäin, kun osittain sama tutkimusryhmä teki huomattavasti laajemman ja perusteellisemman tutkimuksen, joka julkaistaan arvostetun Mycoses-lehden seuraavassa numerossa. Artikkelin verkkoversio on jo saatavilla, joten saatan käsitellä tutkimusta jo nyt.
Tutkimus (Menéndez ym. 2010) käsitti yhteensä 400 potilasta. Potilaiksi valittiin tavallisia kynsisienestä kärsiviä ihmisiä ikähaitariltaan 21-70 vuotta. Keski-ikä oli 35 vuotta, ja 80% oli miehiä. Mitään vakavia sairauksia, merkittäviä lääkityksiä tai raskautta ei saanut olla. Useimpia potilaista oli aiemmin hoidettu antimykoottisilla lääkkeillä ilman menestystä. Potilaat jaettiin kahteen 200 hengen ryhmään. Tutkimusryhmän potilaat hoitivat kynsiään paikallisesti sivelemällä yhden tipan otsonoitua auringonkukkaöljyä (Oleozon®) jokaiseen sairaaseen kynteen kahdesti päivässä. Kontrolliryhmän potilaat hoitivat itseään samalla tavoin 2% ketokonatsolivoiteella. Potilaita suositeltiin viilaamaan kynttä aina vaurioitumattomaan syvyyteen asti ja sen jälkeen lääkitsemään sitä pienen hieronnan kanssa.
Koska potilaat hoitivat itse itseään ja vertailussa oli tunnettu lääke, täydellinen kaksoissokkoutus oli mahdoton toteuttaa. Tutkimus oli kuitenkin sokkoutettu lääkärin osalta, sillä tulokset analysoineet lääkärit eivät tienneet, mitä hoitoa kukin potilas oli saanut. Potilas määriteltiin parantuneeksi, mikäli kynteen oli palannut normaali väri, paksuus ja kasvu sekä negatiivinen tulos mykologisesta tutkimuksesta (sekä viljely että mikroskooppitutkimus). Kohentuneen arvion saivat potilaat, joilla kynsissä havaittiin osittaista korjautumista sekä oireiden vähenemistä (syyhy, kipu, tulehdus tai punoitus), mutta mykologinen tulos säilyi positiivisena. Mikäli muutosta ei havaittu, tulos luokiteltiin samaksi, ja jos oireet pahenivat, tulos oli huonontunut. Tulokset arvioitiin kuukausittaisissa tarkastuksissa.
Tulokset olivat erittäin hyviä. Ensimmäisen kuukauden jälkeen Oleozonilla parantuneita oli 32 potilasta (16%), toisen kuukauden jälkeen 44 potilasta lisää (22%) ja kolmannen kuukauden jälkeen 105 lisää (52,5)%. Kaikkiaan kolmen kuukauden kuluttua parantuneita oli siis 181 potilasta, joka on 90,5% koko joukosta. Loput 9,5% kohenivat hekin, ja epäonnistumisia ei havaittu yhdessäkään kynnessä.
Ketokonatsolia saaneilla tulokset olivat normaaleja. Ensimmäisen ja toisen kuukauden jälkeen yksikään ei ollut parantunut. Vasta kolmen kuukauden jälkeen 27 potilasta (13,5%) oli parantunut ja 55 potilasta (27,5%) oli kohentunut. Loput 118 potilasta (59%) pysyi ennallaan. Silti tässäkään ryhmässä yhdenkään potilaan tulos ei huonontunut. Tulokset molempien ryhmien osalta on havainnollistettu kaaviossa 1.
Kaavio 1. Eri lopputuloksen saaneiden prosenttiosuudet molemmissa ryhmissä kolmen kuukauden hoitojen jälkeen (Menéndez ym. 2010)
Kolmen kuukauden hoitojen jälkeen sairaiden kynsien väri, kasvu ja paksuus normalisoitui paljon nopeammin Oleozonia saaneilla kuin kontrolliryhmällä ja ero oli tilastollisesti hyvin merkittävä (p < 0,00001). Oleozonia saaneet myös paranivat paljon nopeammin ja suuremmalla prosenttiosuudella ja tämäkin oli tilastollisesti hyvin merkittävää (p < 0,00001). Tilastotieteeseen perehtymättömille kerron, että noin alhainen p:n arvo tarkoittaa, että mahdollisuus tällaisen tuloksen ilmestymiseen sattumalta olisi yksi 10000:sta, eli mistään sattumasta ei voinut olla kysymys. Näin huomattavat tulokset ovat lääketieteen alalla erittäin harvinaisia. Nyt tutkittavaa lääkettä ei verrattu edes lumelääkkeeseen, vaan käypään ja tehokkaaksi osoitettuun hoitoon, mutta siitä huolimatta se mielettömän paljon parempi.
Eikä tässä vielä kaikki! Tutkimuksessa oli mukana vuoden kestävä jälkiseuranta. Vuoden päästä ainoastaan viidellä Oleozonilla parannetuista potilaista tauti oli uusiutunut, mikä vastaa 2,8 kaikista parantuneista. Ketokonatsolilla hoidetuista tauti uusiutui kymmenellä potilaalla, mikä on peräti 37% kaikista parantuneista. Uusiutumisriski näyttää otsonoidulla öljyllä hoidettaessa olevan jopa yli kymmenen kertaa pienempi kuin Ketokonatsolilla.
Näin hyvät tulokset olivat yllätys jopa minulle, joka kuitenkin törmään jatkuvasti monen ihmeellisiin paranemistapauksiin niin kotimaan klinikoilla kuin lukiessani kansainvälisiä tutkimuksia. Tulokset olivat selvästi parempia kuin edellisessä tutkimuksessa (Falcón ym. 1998), jossa 69% parani kolmessa kuukaudessa. Tässä tutkimuksessa potilaita oli kuitenkin neuvottu omatoimisesti viilaamaan kynsiä hoitojen ohella, joka todennäköisesti selittää parantuneet tulokset.
Yllättäviä nämä tulokset olivat myös siksi, että myönnän Suomessa saatujen kokemusten olevan kehnompia. Monet ihmiset ovat kehuneet minulle saaneensa apua kynsisieneen, mutta monet myös kertovat, ettei lopullista paranemista ole silti tullut. Epäilisin, että niissä tapauksissa hoito ei sittenkään ole ollut riittävä. Otsonoitua öljyä on syytä käyttää kahdesti päivässä tai jopa useammin. Kuurin on myös oltava riittävän pitkä. Tässäkään tutkimuksessa kuukaudessa ei parantunut kuin 16% potilaista ja valtaosa alkoi parantua vasta kahden kuukauden hoitojen jälkeen. Jos siis haluatte päästä kynsisienestä eroon otsonoidun öljyn avulla, varautukaa siis antamaan hoitoa vähintään kahdesti päivässä tuon kolmen kuukauden ajan, ja hoitakaa kynttä myös viilaamalla sitä säännöllisesti.
Otsonoitu öljy on varmasti kustannustehokas tapa hoitaa kynsisientä. 50 ml purkin hinta on noin 20 euroa, ja puhtaana rasvana se on hyvin riittoisaa. Hinta on naurettavan pieni, jos sitä vertaa esimerkiksi sisäisesti nautittaviin sienilääkkeisiin, joiden teho ei useissa tapauksissa ole läheskään vastaava.
Viitteet
Díaz, Maritza F; Rebeca Hernández; Goitybell Martínez; Genny Vidal; Magali Gómez; Harold Fernández & Rafael Garcés, Comparative Study of Ozonized Olive Oil and Ozonized Sunflower Oil. Journal of the Brazilian Chemical Society 17(2): 403-407, 2006. Full text PDF
Falcón, Leopoldina; Silvia Menéndez; Ramón Daniel; Enrique Garbayo; Sonia Moya & Marlene Abreu, Aceite ozonizado en Dermatología. Experiencia de 9 años. Revista CENIC Ciencias Biológicas 29: 192-195, 1998. Abstract
Geweely, Neveen S. I., Antifungal Activity of Ozonized Olive Oil (Oleozone). International Journal of Agriculture & Biology 8(5): 670-675, 2006. Full text PDF
Harada, Taichi, Olive oil ozonide and its fungicidal quality. Bulletin of the Chemical Society of Japan 9: 192-197, 1934. Full text PDF
Menéndez, S.; L. Falcón; D. R. Simón & N. Landa, Efficacy of ozonized sunflower oil in the treatment of tinea pedis. Mycoses 45: 329-332, 2002.Abstract
Menéndez, S.; L. Re; L. Falcón; M. B. Agorte; I. Méndez; D. Fernández; B. Elías-Calle & M. Valero, Safety of Topical Oleozon in the Treatment of Tinea Pedis: Phase IV Clinical Trial. International Journal of Ozone Therapy 7(1): 55-59, 2008. Summary
Menéndez, Silvia; Leopoldina Falcón & Yordana Maqueira, Therapeutic efficacy of topical OLEOZON® in patients suffering from onychomychosis. Mycoses [In Press 2010, E-pub ahead of print] Abstract
Rodrigues, Kamila Leite; Claudia Catellani Cardoso; Lucelia Regina Caputo; Jose Carlos Tavares Carvalho; Joao Evangelista Fiorini & Jose Mauricio Schneedorf, Cicatrizing and antimicrobial properties of an ozonized oil from sunflower seeds. Inflammopharmacology 12: 261-270, 2004. Abstract
