July 17, 2008 - Miika Sallinen

Uusi tutkimus kipuherkkien hampaiden hoidosta otsonilla

Hampaiden yliherkkyys on varsin yleinen ongelma. Hampaaseen voi koskea harjauksen, juomisen, syömisen tai jopa vain hengittämisen johdosta. Yleensä kyseessä on lyhyt, mutta terävä kipu, joka lähtee hammasluusta – yleensä hampaan kaulan alueelta eli juuri ikenen alta. Sen aiheuttaja voi olla lämpö, kosketus tai joku kemiallinen yhdiste yms., mutta välttämättä hampaassa ei ole rakenteellista vikaa. Iensairauksien on todettu lisäävän yliherkkien hampaiden todennäköisyyttä, ja naisilla ne yleisempiä kuin miehillä. Kivun aiheuttajasta on useita teorioita, joita ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä tässä kovinkaan tarkasti. Kipu on joka tapauksessa hampaan hermon aiheuttamaa. Sitä voidaan vähentää tukkimalla hampaan huokoset, jotta kipua aiheuttavat aineet, lämpö yms. eivät pääse vaikuttamaan hermopäätteisiin. Hermon tuntoherkkyyttä on pyritty vähentämään mm. kaliumnitraattia sisältävillä hammastahnoilla, mutta todistusaineisto niiden tehosta ei ole ollut vakuuttavaa.

Otsonia on käytetty menestyksellisesti karieksen hoidossa, hampaan desinfioinnissa ja juurikanavan hoidossa. Se tehostaa myös kudoksen paranemista ja sen tunkeutuminen hammasluuhun on osoittautunut hyväksi. Näiden ominaisuuksien vuoksi sveitsiläinen tutkimusryhmä Bernin yliopistosta päätti tutkia otsonikäsittelyn tehoa yliherkän hampaan hoitoon. Tutkimus (Dähnhardt ym. 2008) julkaistiin äskettäin uusimmassa American Journal of Dentistry –lehdessä.

Tutkimuksessa oli mukana 31 potilasta, joista jokaisella oli vähintään kaksi yliherkkää hammasta. Vaikka herkkiä hampaita oli enemmänkin, ainoastaan kaksi hammasta potilasta kohden otettiin tutkittavaksi. Näin ollen tutkimuksessa oli mukana 62 hammasta. Jokaisella potilaalla oli yksi tutkittava hammas, joka käsiteltiin otsonilla, ja toinen hammas toimi kontrollihampaana. Hampaat valittiin satunnaisesti, niin että niissä ei ollut eroja toisiinsa nähden. Koska tutkimushammas ja kontrollihammas olivat kaikissa tapauksissa samoista potilaista, ne eivät eronneet toisistaan hampaan hoidon, elintapojen yms. perusteella.

Ennen hoitoja hampaiden kipuherkkyys analysoitiin visuaalisella analogisella asteikolla. Hampaat kuivattiin puuvillarullissa ja niitä stimuloitiin puhaltamalla ilmaa neulan avulla hampaan pintaan yhden sekunnin ajan. Kipu arvioitiin kyselytestissä, jossa skaala oli 0-10 (0 = ei kipua, 10 = täysin sietämätön kipu). Kahden viikon kuluttua potilas palasi vastaanotolle, ja kiputesti tehtiin uudelleen. Heti sen jälkeen testihammas käsiteltiin HealOzone-laitteella 60 sekunnin ajan. Tämän käsittelyn jälkeen tehtiin välittömästi uusi kiputesti, jotta havaittaisiin mahdollinen välitön kivun lieveneminen. Tämä toistettiin myös 6 ja 14 viikon kuluttua aloituksesta. 22 viikon kuluttua oli myös vastaanottokäynti, mutta tällöin kontrollihampaatkin käsiteltiin otsonilla. Myös viikoilla 30, 34, 38 ja 46 käsiteltiin aiempia kontrollihampaita otsonilla, ja kiputestit tehtiin sekä ennen että jälkeen otsonikäsittelyn. Viikolla 54 tehtiin viimeiset otsonikäsittelyn kaikille tutkimuksessa olleille hampaille (myös aiemmille kontrollihampaille) ja siinä ohessa myös kiputestit ennen ja jälkeen.

Tulokset olivat siinä mielessä selkeitä, että otsonikäsittely pudotti jokaisella käynnillä kipua välittömästi. Keskimääräinen kivun pudotus jokaisella hoidolla oli 55, 0 ± 5,5 %. Pitkäaikaisseurannassa kipu väheni selkeästi koko ajanjakson ajan. Ongelmalliseksi tulosten tulkinnan tekee se, että viikoilla 2-22 myös kontrollihampaiden kipu putosi merkittävästi (p = 0,025). Se ei ollut yhtä merkittävää kuin hoidetuilla hampailla (p = 0,00025), mutta ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkittävä (p = 0,58). Joka tapauksessa kipu putosi vielä sen jälkeen, kun kontrollihampaitakin oli alettu käsitellä otsonilla (viikon 22 jälkeen), ja viikkoon 54 mennessä kaikkien hampaiden kipu oli pudonnut hyvin merkittävästi (p = 0,0065).

Vaikka kipu putosikin, tulosten tulkinta ei ollut ongelmatonta. Selvää oli ainoastaan se, että otsonikäsittelyllä oli välitön kipua poistava vaikutus. Pitkäaikaisseurannassa kipu niin ikään putosi, mutta samalla potilaat raportoivat kivun pudonneen myös niissä hampaissa, joita ei käsitelty otsonilla. Tähän on kaksi selitysmallia. Kivun lieveneminen yhdellä puolella voi heijastua kivun lievenemisenä myös toisella puolella. Toinen vaihtoehto on kivun luonnollinen lieveneminen ajan kanssa. Jälkimmäinen selitysmalli ei kuitenkaan voi selittää sitä, miksi kipu putosi välittömästi heti otsonikäsittelyn jälkeen, kun sitä verrattiin ennen käsittelyä tehtyyn tilanteeseen. Joka tapauksessa otsonikäsittely on nopea ei-invasiivinen ja suhteellisen edullinen hoitokeino, joka pudottaa kivun välittömästi. Sillä näyttäisi olevan myös pitkäaikaisvaikutusta, joka voi olla osittain myös luonnollista paranemista. Perättäisten otsonikäsittelyn sarja näyttäisi vähentävän potilaan kipua jatkuvasti. Niinpä käsittelyä voisi suoritella ainakin niissä paikoissa, joissa jo valmiiksi käytetään otsonia hampaiden hoidossa. Toivon mukaan tätä alkaa pian tapahtua myös Suomessa.

Viite:

Dähnhardt, Jan Eric; Markus Gygax; Bernhard Martignoni; Peter Suter & Adrian Lussi, Treating sensitive cervical areas with ozone. A prospective controlled clinical trial. American Journal of Dentistry 21(2): 74-76, 2008. Abstract