January 17, 2006 - Miika Sallinen

Mennyt vuosi 2005 – hyvä vuosi otsonitutkimuksessa

Otsoniterapia on kovaa vauhtia rynnistämässä lähes täydestä tuntemattomuudesta kohti modernia länsimaista lääketiedettä. Esimerkiksi PubMed-tietokanta löytää 1980-luvulta vain muutamia satunnaisia otsoniterapiaa käsitteleviä tutkimuksia, ja niistäkin vain yksi saksassa suoritettu eläinkoe julkaistiin englanninkielisessä tiedelehdessä (Shulz 1986, Lab Animals 20: 41-48, 1986). 1990-luvulle tultaessa Sienan yliopiston professori Velio Bocci kiinnostui otsonista, ja hänen työryhmiensä alustavia tutkimuksia alkoi hiljalleen ilmestyä 1990-luvun alkupuolella. 1990-luvun loppuun mentäessä otsoniterapiasta oli ilmestynyt jo kymmeniä artikkeleita. Suurin osa näistä oli eläinkokeita, mutta myös alustavia kliinisiä tutkimuksia oli suoritettu. Laajempiakin satunnaiskontrolloituja tutkimuksia oli toki tehty, mutta ne oli suoritettu Kuuban ja Venäjän (tai aiemmin NL:n) kaltaisissa maissa, joiden julkaisuja ei indeksoitu länsimaisiin tietokantoihin, eikä lännessä tiedetty niistä mitään. Niinpä vielä vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassaan professori Bocci joutui valittelemaan, että vaikka otsoniterapia onkin varteenotettava hoitomuoto moniin tauteihin, sitä ei ole sitovasti todistettu tehokkaaksi asianmukaisin tutkimuksin.

Heti Boccin kirjan ilmestyttyä alkoi ilmestyä tutkimuksia myös länsimaisiin julkaisuihin. En käsittele niitä sen yksityiskohtaisemmin tässä, sillä monia on käsitelty jo näillä sivuilla ja kirjassani Otsoni- ja Vetyperoksidihoidot. Tästä huolimatta tutkimuksia on yhä niukasti, ja lopulliseen läpimurtoon on vielä matkaa. Se on kuitenkin koko ajan yhä lähempänä, sillä pelkästään vuonna 2005 ilmestyi englanninkielisiin PubMed-tietokannassa noteerattuihin julkaisuihin yli 30 tutkimusartikkelia otsoniterapioista. Näiden lisäksi samasta tietokannasta löytää joitakin venäläisiä tutkimuksia ja aiheesta on ilmestynyt myös lukuisia tutkimuksia kuubalaisiin, brasilialaisiin, egyptiläisiin ja moniin muihin pienehköihin lehtiin, joita ei PubMed:ssa indeksoida.

Vuosi 2005 alkoikin hyvin lupaavasti. Heti vuodenvaihteessa ilmestyi professori Boccin toinen kirja, Ozone: A new medical drug. Myös tiedelehdissä ilmestyi tutkimuksia tasaiseen tahtiin. Boccin laboratoriosta Sienan yliopistosta oli jo vuoden 2004 puolella ilmestynyt otsoniterapian toksikologiaan liittyvä laboratoriotutkimus Toxicology in Vitro –lehteen, vaikka kyseinen numero olikin päivätty vuodelle 2005 (Larini & Bocci 2005). Alkuvuoden artikkeleihin lukeutuu myös Transplant International –lehdessä julkaistu kuubalais-italialainen tutkimus (Ajamieh ym. 2005), joka käsitteli otsoniesialtistuksen vaikutusta proteeinisynteesiin rottien iskemia-reperfuusiovaurioissa. Samasta aiheesta ilmestyi myös hiirikoe (Zamora ym. 2005) Mediators of Inflammation –lehdessä, jossa testattiin ennalta annetun otsoniterapian vaikutusta tulehdussytokiinien ja antioksidanttien määrään entotoksisen shokin aikana. Molemmissa tutkimuksissa otsoniterapialla oli huomattava suojaava ja terapeuttinen vaikutus.

Keväämmällä kliinisiä tutkimuksia alkoi sitten ilmestyä enemmän. Acta Neurochirurgica Supplement –sarjassa ilmestyi samassa numerossa peräti neljä artikkelia otsoni-injektioilla saaduista erinomaisista tuloksista erilaisiin selkärangan kivuliaisiin oireisiin (Alexandre ym. 2005, Buric & Molino Lova 2005, Paradiso & Alexandre 2005, Bonetti ym. 2005a). Samoihin aikoihin samasta aiheesta ilmestyi myös kattava artikkeli American Journal of Neuroradiology –lehdessä (Bonetti ym. 2005b), jossa oli vertailtu otsoni-injektioita ja steroidien tehokkuutta alaselän kipuihin. Näiltä sivuilta on jo keväästä lähtien voinut lukea, miten otsoni oli tehokkaampaa. Tätä uutta hoitomenetelmää käsiteltiin innostuneen positiiviseen sävyyn myös saman lehden pääkirjoituksessa (Johnson 2005). Samasta aiheesta ilmestyi hypoteettinen katsaus (Gracer & Bocci 2005) Medical Hypotheses –lehteen, jossa pohdittiin otsoni-injektioiden ja erään uuden paikallishoidon yhdistämistä eri selkäkipujen hoidossa.

Keväällä ja kesällä ilmestyi myös useita artikkeleita Journal of Alternative and Complementary Medicine –lehteen. Bocci ym. (2005) kirjoittivat laajan katsauksen otsoniterapian mekanismeista syöpätautien hoidossa. Siinä he esittivät myös alustavia Sienan yliopistossa tehtyjä havaintoja ja antoivat ohjeita laajempien tutkimusten suorittamiseksi. Saman lehden seuraavassa numerossa oli niin ikään syöpiäkin sivuava artikkeli, jossa Espanjalaiset tutkijat (Clavo ym. 2005) esittivät mielenkiintoisen tapauskertomuksen potilaasta, jonka sädehoidon aiheuttama hematuria kyettiin menestyksellisesti hoitamaan rakonsisäisellä otsoniterapialla, vaikka muut yritykset olivat jo epäonnistuneet. Samoihin aikoihin ilmestyi Integrative Cancer Therapies –lehdessä ns. parhaiden tapausten katsaus, joka koski Saksassa Hufelandin klinikalla hoidettuja syöpäpotilaita. Useiden potilaiden tila oli kohentunut merkittävästi yksinomaan vaihtoehtoisin menetelmin, ja joukossa oli joitakin ihmeparanemisia, joista kolme täysin selvää. Yksi klinikan hoitomuodoista oli otsoniterapia, joten tämäkin tutkimus tukee otsonin käyttöä syöpien hoidossa.

Kesällä 2005 ilmestyneistä tutkimuksista mainittakoon tässä yhteydessä Archives of Medical Research –lehdessä ilmestynyt laaja satunnaistettu astmatutkimus, jossa käsiteltiin otsoniterapian vaikutusta astmapotilaiden keuhkojen toimintaan. Tämän tutkimuksen (Hernández ym. 2005) positiiviset tulokset ovat olleet tunnettuja jo kauan, sillä ne esitettiin ensi kertaa IOA:n otsonikongressissa jo vuonna 2001. Kuitenkin vasta nyt, kun ne julkaistiin tunnetussa ja helposti saavilla olevassa tiedelehdessä, niistä tuli todella käypää todistusaineistoa.

Hammaslääketieteessäkin tapahtui. Vuoden 2004 lopulla oli ilmestynyt Quintessence publishing:n kustantaman myös kattava teos, Ozone: The Revolution in Dentistry, jonka oli toimittanut Queens:n yliopiston hammaslääketieteen professori Edward Lynch. Kirjassa on lukuisia eri tutkijoiden tekemiä tutkimuksia, jotka koskevat erityisesti otsonin käyttöä karieksen hoidossa, jolloin hammas voi mineralisoitua uudelleen. Kirjasta tehtiin erittäin positiivinen kirja-arvostelu British Dental Journal –lehteen (Hayes 2005). Otsonin käyttöä karieksen hoidossa on kritisoitu sillä, että valtaosasta tutkimuksista on saatavilla ainoastaan abstrakti, ja siltä osin todistusaineisto ei ole käypää. Uusi kirja tarjoaa runsaasti uusia todisteita, mutta valitettavasti asia käännettiin päälaelleen. Sen sijaan että kirjaa olisi käytetty olemassa olevan Cochrane-tietokannassa olevan kritiikin sammuttamiseen, tätä kritiikkiä käytettiin kirjan mustamaalaamiseen. Hayesin positiivinen kirja-arvostelu sai nimittäin kiihkeitä vastineita samaan lehteen (Kidd 2005, Richards 2005), joissa vedottiin juuri vanhentuneeseen Cochranen raporttiin ja uudempaan NHS:n alaisen NICE:n esitykseen. Kumpikaan raportti ei väitä otsonia tehottomaksi, mutta ei myöskään pidä saatavilla olevaa todistusaineistoa riittävänä. Tämä outo johtopäätös johtuu lähes täysin siitä, että tutkijat ovat karsineet lähes kaikki tutkimukset pois analyysistään ”epäluotettavina”. Otsonin vaikutusmekanismia ei tunneta kunnolla, ja toisaalta ainakin yhdessä väitöskirjassa on onteloituneen karieksen hoidossa saatu vain lievästi positiivinen tulos, joten kriitikot ovat voineet tarttua näihin yksityiskohtiin.

Todennäköisesti kriitikot saavat pahasti nenilleen. Ensimmäinen isku tuli lähes saman tien, kun Saksassa Münchenin yliopistossa tehty tutkimus (Huth ym. 2005) lasten fissuurakarieksen hoidossa ilmestyi American Journal of Dentistry –lehdessä elokuussa, ja tulokset olivat positiivisia. Otsonikäsittelyn turvallisuudesta ilmestyi jo aiemmin artikkeli Journal of Adhesive Dentistry –lehdessä (Schmidlin ym. 2005), jossa otsonin ei todettu vaikuttavan kiilteeseen negatiivisesti. Myös Professori Lynch yhdessä tohtori Aylin Baysanin kanssa kirjoittivat asiallisen katsauksen Primary Dental Care -lehteen, joka myös toivon mukaan levittää otsonin mainetta hammaslääketieteen alalla. Japanilaiset tutkijat ovat taas tehneet ansiokasta tutkimusta otsonoidun veden vaikutuksista suun mikro-organismien häätämisessä. Vuonna 2005 ilmestyi tutkimus (Arita ym. 2005) koskien C. Albicans hiivasientä, joka muiden tutkittujen mikrobien mukaan osoittautui hyvin herkäksi otsonille. Sattumalta myös brasilialaiset tutkijat (da Silva de Faria ym. 2005) olivat tehneet tutkimuksen samasta aiheesta.

Mielestäni merkittävimmät vuoden 2005 tutkimukset koskivat perifeerisiä verenkiertohäiriöitä ja niiden aiheuttamien vakavien haavojen hoitoa. Ensimmäinen Journal of Alternative and Complementary Medicine –lehdessä ilmestynyt raportti (de Monte ym. 2005), oli tosin todistusarvoltaan vähäpätöinen, sillä se käsitteli ainoastaan kahta tapauskertomusta, joiden amputoitavaksi ehdotetut raajat voitiin pelastaa otsoni-autohemoterapialla. Tämäkin raportti oli esitetty IOA:n kongressissa jo vuonna 2001, joten sen tietokaan ei ollut uutta.

Kaikkein merkittävin tutkimus (Martínez-Sánchez ym. 2005) julkaistiin lokakuussa European Journal of Pharmacology –lehdessä. Tässä tutkimuksessa otsoniterapiaa verrattiin perinteiseen antibioottihoitoon sadan potilaan tutkimuksessa, jossa hoidettiin II-tyypin diabeetikkojen säärihaavoja. Otsoni oli hoitokeinona ylivoimainen sekä haavojen paranemisen että esimerkiksi verensokeriarvojen normalisoitumisen suhteen. Tutkijat uskalsivatkin jopa ehdottaa, että otsoniterapia voisi olla ratkaisu diabeteshoitoon. Tämä johtopäätös sai lisäpontta, kun samassa kuussa ilmestyi satunnaistettu tutkimus (Di Paolo ym. 2005b) International Journal of Artificial Organs -lehdessä koskien EBOO-menetelmän käyttöä perifeerisen valtimotaudin hoidossa. Hoito tehosi kaikkiin EBOO-ryhmän 15 potilaaseen, joista suurin osa oli diabeetikkoja. Vastaavasti perinteistä prostanoidilääkitystä saaneet eivät hyötyneet hoidoista juuri lainkaan, jollei huomioida jonkin verran lieventynyttä kipua. Dialyysia muistuttava otsonointimenetelmä EBOO, on epäilemättä kaikkein tehokkain otsoniterapiamenetelmä. Kyseisestä menetelmästä ja yleisestikin otsoniterapioista ilmestyi myös katsaus (Di Paolo ym. 2005a) Redox Report –lehdessä.

Rheumatology International –lehdessä ilmestyi loppuvuodesta tutkimus (Chang ym. 2005), jossa otsoniterapian avulla voitiin tehokkaasti hoitaa hiiriä, joihin oli saatu reuma istuttamalla heihin reumaattisten ihmispotilaiden soluja. Tämän tutkimuksen etukäteisversio oli jo saatavilla melkein vuotta aikaisemmin, mutta lopullinen painettu tutkimusartikkeli ilmestyi vasta marraskuussa 2005. Tutkimus on kahdessakin suhteessa ilahduttava. Ensinnäkin se on ensimmäinen varteenotettavassa julkaisussa ilmestynyt otsoniterapiaan liittyvä reumatutkimus. Toisekseen, sen tekijät olivat suurelta osin Kiinasta ja Taiwanista, joista ei aiemmin ole ilmestynyt otsoniterapiatutkimuksia tämänkaltaisiin julkaisuihin. Toivottavasti kyse ei ole yksittäisestä sattumasta, vaan että näistä maista alkaa yhä enemmän ilmestyä tämän alan tutkimuksia.

Ihotautiopista eli dermatologiasta ei menneenä vuonna ilmestynyt tärkeitä tutkimuksia. Joulukuussa sentään ilmestyi British Journal of Dermatology –lehdessä asiallinen katsaus (Valacchi ym. 2005) otsonin vaikutuksesta iholla käsittäen otsoniterapioissa havaittuja ja saatuja tuloksia sekä hoitojen teoreettisia perusteita. Vaikka mitään uusia kliinisiä tuloksia ei esitettykään, tällainen artikkeli arvostetussa julkaisussa vienee sanomaa kuitenkin eteenpäin.

Yksi tutkimusartikkeli (Torre-Amione ym. 2005) ilmestyi myös Yhdysvalloista, jossa Vasogenin immuniteettiä säätelevällä terapialla oli saatu positiivisia tuloksia krooniseen sydänhäiriöön. Tämä artikkeli julkaistiin American Journal of Cardiology –lehdessä, joskin sama tutkimus oli jo vuotta aiemmin julkaistu myös Journal of the American College of Cardiology –lehdessä. Artikkelit sivuavat otsoniterapiaa varsin vähän, sillä Vasogenin terapiassa käsitellään ainoastaan pientä 10 ml:n verimäärää, joka altistetaan UV-säteilylle, lämmölle ja otsonille ennen injektointia lihakseen. Tällä terapiamuodolla saadut tulokset ovat olleet positiivisia, mutta toisaalta ne eivät ole olleet niin hyviä, kun varsinaisilla systemaattisilla otsoniterapioilla (Otsoni-autohemoterapia, peräsuolihuuhtelu, EBOO). Joka tapauksessa tämä plasebo-kontrolloitu tutkimus oli silti tervetullut lisä otsonia käsittelevään tutkimusmateriaaliin.

Vähemmän tervetullut oli sen sijaan Infection Control and Hospital Epidemiology –lehdessä ilmestynyt artikkeli (Faustini ym. 2005). Tässä tutkimuksessa selvitettiin otsoniterapiassa sattunutta kommellusta eräässä roomalaisessa sairaalassa, jossa epidemiologisen todistusaineiston perusteella jopa kuuteen potilaaseen olisi otsoniterapiassa käytetyistä laitteista levinnyt C-hepatiitti-infektio. Vaikka artikkeli ei tietenkään osoita itse otsonia vaaralliseksi tai tehottomaksi, tällainen kommellus ei varmasti lisää hoitomuodon mainetta. Toivon mukaan tästä edes osataan ottaa opiksi, sillä hoitomuoto on ilman tällaisia esimerkkejäkin jo kärsinyt liian suuresta vastustuksesta.

Näiden lisäksi PubMed-tietokantan ilmestyi vuonna 2005 ainakin kaksi venäläistä tutkimusta, jotka molemmat on ilmestynyt venäjänkielisinä sikäläisiin lehtiin. Näitä artikkeleita en ole nähnyt, mutta abstraktin perusteella Klinicheskaia laboratornaia diagnostika -lehdessä julkaistiin artikkeli (Terekhina ym. 2005), jossa otsoniterapialla olisi korjattu ionipumpun (Na-K-ATP-aasi) toimintahäiriöt paksusuolensyöpää sairastavilta potilailta. Toisessa venäläisartikkelissa (Bezrukova ym. 2005) oli otsonilla saatu hyviä tuloksia hampaiden juurikanavien hoidossa.

On huomioitava, että PubMed-tietokanta on suhteellisen kattava ainoastaan sellaisten englanninkielisten julkaisujen osalta, jotka käsittelevät puhtaasti lääketiedettä. Täten esimerkiksi valtaosa venäläisjulkaisuista jää siinä noteeraamatta. Epäilemättä Venäjällä tehtiinkin viime vuonna jopa kymmeniä tutkimuksia, mutta tieto niistä ei ole tavoittanut länsimaisia lukijoita. Myöskään kuubalaisjulkaisuja PubMed ei löydä, mutta ne löytyvät verkosta pdf-muodossa lehtien sivuilta, ja säännöllisellä haulla sieltä löytää usein mielenkiintoisia uutuustutkimuksia. Vuonna 2005 kuubalaislehdissä ilmestyi ainakin kolme tutkimusta: Vuoden ensimmäisessä  Revista Cubana de Ortopedia y Traumatología -lehdessä oli kaksikin tutkimusta, joista toinen (Delgado ym. 2005) käsitteli polven nivelrikon hoitoa otsoni-injektioilla. Vastaavia tutkimuksia on jo aiemmin nilmestynyt suhteellisen runsaasti, joten hyvät tulokset eivät olleet yllätys. Toinen tutkimus (Escarpanter 2005) käsitteli osteomyeliitin eli luuydintulehduksen hoitoa otsoniterapialla. Tästä aiheesta on tieteellisessä kirjallisuudessa ollut aiemin pelkkiä yksittäisiä tapausraportteja ja kongresseissa esitettyjen esitelmien tiivistelmiä. Niinpä tämä kokopitkä artikkeli yhteensä 22 potilaan hoidosta pääosin erinomaisin tuloksin olikin tervetullut, vaikka se julkaistiinkin vähänluetussa espanjankielisessä kuubalaislehdessä.

Kolmas kuubalaislehdessä ollut artikkeli (Méndez ym. 2005) käsitteli erään IIIc-tasolla olleen AIDS-potilaan hämmentävää kohentumista sen jälkeen kun hän oli saanut yhdistelmäkuurin peristeistä viruslääkintää ja otsoniterapiaa. Tästä artikkelista olen jo vuonna 2004 saanut englanninkielisen version suoraan tutkijoilta, ja niinpä tapausta on käsitelty tarkemmin sekä kirjassani että näillä sivuilla jo paljon aiemmin. Joka tapauksessa on positiivista, että tapaus julkaistiin myös helposti saatavilla olevassa kausijulkaisussa, vaikkakin vain espanjankielisessä sellaisessa.

Osa otsoniterapioihin liittyvistä tutkimuksista julkaistaan kemian ja biokemian alan lehdissä, joten niitä ei sen vuoksi välttämättä löydy PubMed-tietokannasta, vaikka itse lehti olisikin tunnettu. Esimerkiksi otsonoiduista öljyistä julkaistiin menneenä vuonna useitakin tutkimuksia. Ne käsittelivät pääasiassa öljyjen valmistamista, rakennetta ja kemiallista analysointia, joten niiden yhtymäkohdat otsoniterapiaan ovat vähäisiä. Kuitenkin Díaz ym. 2005) julkaisivat tutkimuksen otsonoidusta kookosöljystä, joka päihitti antimikrobisilta ominaisuuksiltaan vertailussa olleet antibiootit. Tällä Ozone: Science and Engineering -lehdessä julkaistulla tutkimuksella on merkitystä myös erilaisissa otsoniterapioissa.

Lisäksi hiljattain myös Egyptian Journal of Biomedical Sciences -lehdessä oli hiljattain artikkeli (Gamal-Eddin ym. 2005), jossa otsoniterapialla voitiin suojata hiirien maksaa, kun niille oli aiheutettu kokeellinen Schistosoma mansoni -infektio. Tätäkään artikkelia ei löydy PubMed-tietokannasta, mutta esimerkiksi Scifinder Scholar löytää sen helposti.

Tässäkö kaikki? Ei varmasti, sillä monia vuoden 2005 artikkelita ei vielä ole indeksoitu tietokantoihin, joten en ole niistä edes selvillä. Todennäköisesti löydän niitä vielä jonkin verran – ja jos ne ovat erityisen kiinnostavia – käsittelen niitä näillä sivuilla enemmän.

Näiden lisäksi otsoniterapioihin liittyviä tutkimuksia esitettiin useissa tieteellisissä kongresseissa. En käsittele niitä tässä sen enempää, sillä merkittävimmistä tutkimuksista ilmestyy varmasti aikaanaan laadukkaita artikkeleita myös tunnettuihin tiedelehtiin. Esitän ohessa muutaman tärkeimmän viime vuonna pidetyn kongressin, joissa oli esillä runsaasti otsoniterapiatutkimuksia.

• Kansainvälisen otsonijärjestön IOA:n 17. Maailmankogressi järjestettiin Strasbourgissa Ranskassa  Elokuun lopulla. Vaikka IOA:n erikoisalana on pääasiassa otsonin teknilliset sovellutukset, kongressissa esitettiin myös kymmeniä lääkinnällistä otsonia käsitteleviä tutkimuksia. Kongressin ohjelma löytyy oheiselta sivulta: http://www.ensic.inpl-nancy.fr/IOA17/IOA_17-Scientific_Programme.pdf
• Ozone Congress in Toronto. Kongressin järjesti Medical society for the use of ozone in prevention and therapy. Kongressin ohjelma löytyy oheisesta pdf-dokumentistä. www.ozongesellschaft.de/docs/Canada_program_rev_3.pdf
• Tuttuun tapaan myös hamaslääketieteessä esitettiin paljon otsonitutkimuksia. Oheisessa yksi kongressi, jossa niitä esitettiin muutamia. The Joint Meeting of the Continental European (CED) and Scandinavian (NOF) Divisions of the IADR (September 14 – September 17, 2005) http://iadr.confex.com/iadr/eur05/techprogram/session_14865.htm

Lisäksi yksittäisiä tutkimuksia esitettiin lukuisissa muissakin kongresseissa. Alan suuria kongresseja järjestetään vuosittain, ja pienempiä tapaamisia jopa useita kertoja vuodessa. Otsonitutkimus onkin edennyt jättiharppauksen viime vuosikymmenen aikana. Se on yhä varsin tuntematon hoitomuoto, mutta suunta on oikea. Yksi asia näyttää kuitenkin jämähtäneen paikalleen: Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkehallituksen FDA:n virallinen kanta otsoniin on yhä seuraavanlainen:

“Ozone is a toxic gas with no known useful medical application in specific, adjunctive, or preventive therapy…”

(http://www.accessdata.fda.gov/scripts/cdrh/cfdocs/cfcfr/CFRSearch.cfm?FR=801.415)

Tämä lausunto on viimeksi tarkastettu 1. huhtikuuta 2005. Päivämäärästä huolimatta kyseessä ei ole harmiton aprillipila, vaan järkyttävä poliittinen kannanotto, jolla ei ole mitään tekemistä  tieteen kanssa. Kun Yhdysvalloissa ei osata tehdä rehellistä tiedettä, onneksi sentään monet Euroopan ja kolmannen maailman maat siihen pystyvät. Sitä mukaa kun tutkimuksia ilmestyy, FDA menettää omaa uskottavuuttaan. Ainakin minun suhteen se on mennyt jo ajat sitten.

Viitteet

Ajamieh, Hussam H.; Jorge Berlanga; Nelson Merino; Gregorio M. Sánchez; Anna M. Carmona; Silvia M. Cepero; Atilia Giuliani; Lamberto Re & Olga S. León, Role of protein synthesis in the protection conferred by ozone-oxidative-preconditioning in hepatic ischaemia/reperfusion. Transplant International 18: 604-612, 2005. (abstract)

Alexandre, A.; L. Coró; A. Azuelos; H. Salgado; M. Murga; F. Marin & H. Giocoli, Intradiscal injection of oxygen-ozone gas mixture for treatment of cervical disc herniations. Acta Neurochirurgica Supplement 92: 79-82, 2005. (abstract)

Arita, M.; M. Nagayoshi; T. Fukuizumi; T. Okinaga; S. Masumi; M. Morikawa; Y. Kakinoki & T. Nishihara, Microbicidal efficacy of ozonated water against Candida albicans adhering to acrylic denture plates. Oral Microbiology and Immunology 20: 206-210, 2005. (abstract)

Baysan, A. & E. Lynch, The use of ozone in dentistry and medicine. Primary Dental Care 12(2): 47-52, 2005. (abstract)

Bocci, Velio, Ozone: A new medical drug. Springer 2005. (details)

Bocci, Velio; Alessandra Larini & Vanna Micheli, Restoration of Normoxia by Ozone Therapy May Control Neoplastic Growth: A Review and a Working Hypothesis. Journal of Alternative and Complementary Medicine 11: 257-265, 2005. (abstract)

Bonetti, M.; A. Fontana & F. Albertini, CT-guided oxygen-ozone treatment for first degree spondylolisthesis and spondylolysis. Acta Neurochirurgica. Supplement 92: 87-92, 2005. (abstract)

Bonetti, Matteo; Alessandro Fontana; Biagio Cotticelli; Giorgia Dalla Volta; Massimiliano Guindani & Marco Leonardi, Intraforaminal O₂-O₃ versus Periradicular Steroidal Infiltrations in Lower Back Pain: Randomized Controlled Study. American Journal of Neuroradiology 26: 996-1000, 2005. (abstract)

Buric, J. & R. Molino Lova, Ozone chemonucleolysis in non-contained lumbar disc herniations: a pilot study with 12 months follow-up. Acta Neurochirurgica. Supplement 92: 93-97, 2005. (abstract)

Calunga, José Luis; Zullyt B. Zamora; Aluet Borrego; Sirahí del Río; Ernesto Barber; Frank Hernández; Teresita Montero & Dunia Taboada, Ozone Therapy on Rats Submitted to Subtotal Nephrectomy: Role of Antioxidant System. Mediators of Inflammation 2005(4): 221-227, 2005. (abstract)

Chang, Johnson D. S.; Hou-Shan Lu; Ye-Fun Chang & David Wang, Ameliorative effect of ozone on cytokine production in mice injected with human rheumatoid arthritis synovial fibroblast cells. Rheumatology International 26: 142-151, 2005. (abstract)

Clavo, Bernardino; Dominiga Gutiérrez; Dionisio Martín; Gerardo Suárez; María A. Hernández & Francisco Robaina, Intravesical ozone Therapy for Progressive Radiation-Induced Hematuria. Journal of Alternative and Complementary Medicine 11(3): 539-541, 2005. (abstract)

da Silva de Faria, Ivan; Mariko Ueno; Cristiane Yumi Koga-Ito; Wilfredo Irrazabal Urruchi; Ivan Balducci & Antonio Olavo Cardoso Jorge, Effects of ozonated water on Candida albicans oral isolates. Brazilian Journal of Oral Science 4(14): 783-786, 2005.

De Monte, Amato; Hoyte van der Zee & Velio Bocci, Major ozonated Autohemotherapy in Chronic Limb Ischemia with Ulcerations. Journal of Alternative and Complementary Medicine 11: 363-367, 2005. (abstract)

Delgado Rifá; Eraclio & Juan Vicente Quesada Musa, Ozonoterapia intraarticular en la enfermedad artrósica de rodilla. Revista Cubana de Ortopedia y Traumatología 19(1): 23-28, 2005. (full text PDF)

Díaz, Maritza F.; Nayibi Núñez; Daraisy Quincose; Wilfredo Díaz & Frank Hernández, Study of Three Systems of Ozonized Coconut Oil. Ozone: Science & Engineering 27: 153-157, 2005.

Di Paolo, N; E. Gaggiotti & F. Galli, Extracorporeal blood oxygenation and ozonation: clinical and biological implications of ozone therapy. Redox Report 10(3): 121-130, 2005. (abstract)

Di Paolo, N.; V. Bocci; D. P. Salvo; F. Palasciano; M. Biagioli; S. Meini; F. Galli; I. Ciari; F. Maccari; F. Cappelletti; M. Di Paolo & E. Gaggiotti, Extracorporeal blood oxygenation and ozonation (EBOO): A controlled trial in patients with peripheral artery disease. International Journal of Artificial Organs 28(10): 1039-1050, 2005. (abstract)

Escarpanter Buliés, Julio C.; Oxígeno-ozonoterapia como coadyuvante en el tratamiento de las infecciones óseas. Revista Cubana de Ortopedia y Traumatología 19(1): 4-9, 2005. (full text PDF)

Faustini, Anunziata; Maria R. Capobiachi; Mauro Martinelli; Isabella Abbate; Giuseppina Cappiello & Carlo A. Perucci, A. Cluster of Hepatitis C Virus Infections Associated With Ozone-Enriched Transfusion of Autologous Blood in Rome, Italy. Infection Control and Hospital Epidemiology 26: 762-767, 2005. (abstract)

Gamal-Eddin, F.; A. Al-Qady; A. Alexander; M. A. Abdel-Raheem & A. S. Rasmy, Ozone therapy: 1-the histopathological changes in the livers of mice infected with Schistosoma mansoni. Egyptian Journal of Biomedical Sciences 18: 283-293, 2005.

Gracer, R. I. & V. Bocci, Can the combination of localized “proliferative therapy” with “minor ozonated autohemotherapy” restore the natural healing process? Medical Hypotheses 65(4): 752-759, 2005 (abstract)

Hayes, K., Ozone: The revolution in dentistry. British Dental Journal 199(5): 307, 2005.

Hernández Rosales, Frank A.; José L. Calunga Fernández; José Turrent Figueras; Silvia Menéndez Cepero & Adonis Montenegro Perdomo, Ozone Therapy Effects on Biomarkers and Lung Function in Asthma. Archives of Medical Research 36: 549-554, 2005. (abstract)

Jacobson, Judith S.; Victor R. Grann; Michael A. Gnatt; Hanina Hibshoosh; John H. M. Austin; William S. Millar & Alfred I. Neugut, Cancer Outcomes at the Hufeland (Complementary/Alternative Medicine) Klinik: A. Best-Case Series Review. Integrative Cancer Therapies 4(2): 156-167, 2005. (abstract)

Johnson, Blake A., Therapeutic Periradicular Injections: It’s a Gas! American Journal of Neuradiology 26: 988-989, 2005. (PubMed)

Kidd, E., Sleepless in Surbiton. British Dental Journal 199(8), 485, 2005. (PubMed)

Larini, A. & V. Bocci., Effects of ozone on isolated peripheral blood mononuclear cells. Toxicology in Vitro 19: 55-61, 2005. (abstract)

Lynch, Edward (Ed.), Ozone: The Revolution in Dentistry. Quintessence Publishing 2005. (details)

Martínez-Sánchez, Gregorio; Saeid M. Al-Dalain; Silvia Menéndez; Lamberto Re; Attilia Giuliani; Eduardo Candelario-Jalil; Hector Álvarez; José Ignacio Fernández-Montequin & Olga Sonia León, Therapeutic efficacy of ozone in patients with diabetic foot. European Journal of Pharmacology 523(1-3): 151-161, 2005. (abstract)

Méndez, Nazarina Ivonne; Silvia Menéndez & José Rivero, Ozonoterapia en SIDA. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas 24(1): 69-71, 2005 (full text)

Paradiso, R. & A. Alexandre, The different outcomes of patients with disc herniation treated either by microdiscectomy, or by intradiscal ozone injection. Acta Neurochirurgica Supplement 92: 139-142, 2005. (abstract)

Richards, D., Ozone revolution? Or emperors new clothes? British Dental Journal 199(8), 485, 2005. (PubMed)

Schmidlin, P. R.; J. Zimmermann & A. Bindl, Effect of ozone on enamel and dentin bond strength. Journal of Adhesive Dentistry 7(1): 29-32, 2005. (abstract)

Terekhina, N. A.; D. V. Zitta & V. M. Subbotin, [The activity of adenosinetriphosphatase of erythrocytes in peripheral blood of patients with colorectal cancer]. Klinicheskaia laboratornaia diagnostika May;(5), 20-22, 2005. (abstract)

Torre-Amione, Guillermo; Francois Sestier; Branislav Radovancevic & James Young, Broad Modulation of Tissue Responses (Immune Activation) by Celacade May Favorably Influence Pathologic Processes Associated with Heart Failure Progression. American Journal of Cardiology 95(suppl): 30C-37C, 2005. (abstract)

Valacchi, G.; V. Fortino & V. Bocci, The dual action of ozone on the skin. British Journal of Dermatology 153: 1096-1100, 2005. (abstract)

Zamora, Zullyt B.; Aluet Borrego; Orlay Y. López; René Delgado; Ricardo González; Silvia Menéndez; Frank Hernández & Siegfried Schulz, Effects of Ozone Oxidative Preconditioning on TNF-a Release and Antioxidant-Prooxidant Intracellular Balance in Mice During Entotoxic Shock. Mediators of Inflammation 2005(1): 16-22, 2005. (abstract)