April 8, 2005 - Miika Sallinen

Otsonoitu vesi puhdistaa hampaiden plakin ja suun tehokkaasti

Plakki on hampaan pinnalla esiintyvää vaaleaa massaa. Se on eräänlaista bakteereista koostuvaa biofilmiä, joka puhdistamattomana voi aiheuttaa mm. ientulehdusta. Lisäksi monet plakissa olevat bakteerit ovat kariogeenisiä, eli ne aiheuttavat kariesta eli hammasmätää (hampaiden reikiintymistä).

Vaikka otsoni onkin jo kauan sitten todettu tehokkaaksi antiseptiseksi aineeksi, joka tappaa bakteereita, sieniä, alkueläimiä ja viruksia, ensimmäinen tutkimus, joka käsitteli otsonoidun veden vaikutusta bakteerillisiin biofilmeihin, ilmestyi vasta aivan hiljattain. Japanilaiset tutkijat (Nagoyushi ym. 2004) tutkivat otsonoidun veden vaikutusta suun mikro-organismeihin, kuten streptokokkeihin, endodontopaattisiin ja poriodontopaattisiin bakteereihin sekä suun sieniin. Lisäksi he tutkivat otsonoidun veden vaikutusta plakin biofilmiin ja sen muodostumiseen.

Tutkiakseen otsonoidun veden antimikrobisia vaikutuksia, tutkijat altistivat useita suun mikro-organismeja eri vahvuiselle otsonoidulle vedelle. Yleisesti ottaen kaikki mikro-organismit olivat erittäin herkkiä ja 4 mg/ml otsonivesi tappoi ne täydellisesti jopa puolessa minuutissa. Paljon laimeammat 0,5 mg/ml pitoisuudetkin tappoivat varsinkin kaikki streptokokit (S. mutans, S. sobrinus, S, sanguis, S. salivarius) sekä Porphyromonas endotaliksen. Gram-negatiiviset bakteerit Porphyromonas gingivitis ja A. actinomycemcomitans samoin kuin C. Albicans hiivasieni olivat jonkin verran vastustuskykyisempiä, mutta nekin tuhoutuivat 4 mg/ml pitoisuuksilla täysin jo puolessa minuutissa.

Tutkijat myös vertasivat otsonoidun veden antimikrobista vaikutusta muihin kaupallisiin desinfiointiaineisiin: povidonijodidiin ja bentsehoniumkloridiin. Streptococcus mutans -bekteerille nämä kaikki olivat tehokkaita tehden ne täysin toimintakyvyttömiksi, mutta C. albicans hiivasieneen tehosivat täysin ainoastaan povidonijdidi (2,3 mg/ml) ja otsonoitu vesi (4 mg/ml), kun taas bentsehoniumkloridi jätti muutamia tuhansia soluja toimintakykyisiksi. Kun vastaava testi tehtiin S. mutans -bakteerille hampaan plakkibiofilmissä, tällöinkin ainoastaan otsonoitu vesi ja povidonijodidi tehosivat täysin. In Vitro -testissä (laboratorio-olosuhteissa, ei siis suussa) nämä molemmat myös estivät tehokkaasti myös plakin muodostumisen hampaaseen.

Tutkijat toteavatkin otsonoidun veden olevan hyvin käyttökelpoinen suun mikro-organismien tappaja. Lisäksi sitä on hyvin halpa tuottaa, helppo käsitellä, se on myrkytön ja mutageenitön ja nopeasti vaikuttava, ja siksi sitä voi hyvin käyttää hammaslääketieteellisten laitteiden desinfioimiseen. Otsoni myös hajoaa suhteellisen nopeasti tavalliseksi hapeksi, joten siitä ei koidu ongelmaa ympäristölle. Nämä ominaisuudet tekevät otsonoidusta vedestä kenties parhaimman suun desinfiointiaineen.

Tätä voidaan hyvin soveltaa myös kotiolosuhteissa. Veden otsonointiin soveltuvat generaattorit maksavat Suomessa mallista riippuen 275–400 euroa. Näillä laitteilla voi kuka tahansa valmistaa otsonoitua vettä hampaiden pesua varten. Se ei pelkästään pidä hengitystä raikkaana, vähennä plakkia ja reikiintymistä, vaan saattaa pidemmän päälle olla hyödyllinen myös kosmeettisessa mielessä. Tässä tutkimuksessahan tummapigmenttiset hammasta värjäävät Porphyromonas– ja A. actinomycemcomitans bakteerit kuolivat myös tehokkaasti, joten pitkällä tähtäimellä hampaat voivat jopa valkaistua. Onhan otsonikäsittelyä jo käytettykin tehokkaana hampaiden valkaisuaineena (Lynch 2003), mutta silloin niitä on käsitelty 5-10 minuuttia vahvalla otsonikaasulla, jota ei suoraan voi verrata hampaiden pesuun otsonoidulla vedellä.

Jos hampaita alkaa pestä otsonoidulla vedellä, on syytä huomioida otsonin spontaani hajoaminen varsinkin lämpimässä. Otsonoitaessa veden on oltava kylmää, ja sitä kannattaa ottaa vähän väliä suuhun, jotta hampaiden pesuvesi pysyy riittävän otsonoituna. Vaikka otsoni onkin voimakas hapetin, se on täysin turvallinen, eikä hapeta amalgaamipaikkojakaan käytännössä lainkaan (Suzuki ym. 1999). Siksi otsoniveden juomistakaan ei kannata välttää – puhdistuupa mahakin samalla kertaa.

Viitteet:

Lynch, Edward, Management of Caries Using Ozone. In (CD-ROM): Ozone Seminar Congress, European Cooperation of the Medical Ozone Societies, May 23^rd -May 25^th, Munich 2003.

Nagoyoshi, M.; T. Fukuizumi; T. Kitamura; J. Yano; M. Terashita & T. Nishihara, Efficacy of ozone on survival and permeability of oral microorganisms. Oral Microbiology and Immunology 19: 240-246, 2004. (abstract / full text PDF)

Suzuki, T.; M. Oizumi; J. Furuya; Y. Okamoto & S. F. Rosenstiel, Influence of ozone on oxidation of dental alloys. International Journal of Prosthodontics 12: 179-183, 1999. (abstract)