November 10, 2004 - Miika Sallinen
Otsoniterapia pään ja niskan alueen kasvaimien hoidossa – vertaileva tutkimus
Lokakuun alussa Evidence-based Complementary and Alternative Medicine -lehdessä (eCAM) julkaistiin vertaileva tutkimus (Clavo ym. 2004) otsoni-autohemoterapian vaikutuksista pään ja niskan alueen syöpäkasvaimiin. Tällaisia syöpäkasvaimia on useimmiten mahdoton operoida leikkauksella, ja tavallisesti niiden ennuste on hyvin heikko. Tämäkin tutkimus käsitti yhteensä 19 potilasta, jotka olivat jo kolmen vuoden ajan saaneet sädehoitoa ja suun kautta nautittua tegafur-syöpälääkettä.
Tutkimuksessa potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai kemoterapiaa sisältäen useita kemoterapeuttisia lääkkeitä (taksoteeri, platina, 5-fluorourasiili) ja toinen otsoniterapiaa autohemoterapiana kahdesti viikossa. Hoidoissa potilailta otettiin 200 ml verta, joka otsonoitiin 60 mg/ml happi/otsoniseoksella ja infusoitiin sen jälkeen hitaasti potilaaseen. Hoitojen ohessa kaikki potilaat saivat kohdennettua sädehoitoa ja tegafuria, joskin otsoniryhmässä kaksi potilasta ei sietänyt jälkimmäistä.
Kemoterapiaryhmässä oli 12 potilasta, ja otsoniterapiaryhmässä seitsemän. Lähtötilanteen perusteella kemoterapiaryhmä oli selvästi terveempi. Yhtä lukuun ottamatta heidän syöpänsä oli IVa-tasolla (yksi oli IVb-tasolla). Otsoniryhmästä kaksi potilasta oli IVb-tasolla, eli heillä oli jo selvästi laajentuneet imusolmukkeet ja kaksi IVc-tasolla, eli heillä oli laajentuneiden imusolmukkeiden lisäksi jo laajalle levinneitä etäispesäkkeitä. Otsoniryhmäläiset olivat myös selvästi vanhempia kuin kemoterapiaryhmäläiset (64 v. vs. 54 v.). Lisäksi otsoniryhmäläisten kasvaimet olivat reagoineet heikommin sädehoitoon, vaikka siinä ero ei ollutkaan tilastollisesti merkittävä. Kaiken kaikkiaan otsoniryhmäläisten lähtötilanne oli huomattavasti heikompi.
Heikosta lähtötilanteesta johtuen, kummassakaan ryhmässä yksikään potilas ei jäänyt henkiin. Silti otsoniryhmäläiset elivät jonkin verran kauemmin. Otsonia saaneet elivät keskimäärin kahdeksan kuukautta, kun kemoterapiaa saaneet vain kuusi. Nämä erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä, mutta ottaen huomioon otsoniryhmäläisten selvästi heikomman lähtötilanteen, tulos oli erittäin lupaava.
Valitettavasti tutkimus oli potilasmäärältään kovin pieni, minkä vuoksi tutkijat itsekin olivat varovaisia lausunnoissaan. Pienestä joukosta johtuen positiivinen tulos voi teoriassa olla sattumaakin. Käytännössä asia ei silti liene niin, sillä monet muut syöpätutkimukset tukevat näitä tuloksia. Esimerkiksi Hernuss ym. (1974) saivat hyvin lupaavia tuloksia gynekologisia syöpiä sairastavilta naispotilailta jo 1970-luvulla. Kuubalaiset tutkijat (Borrego ym. 1998) ovat niin ikään saaneet erinomaisia tuloksia eturauhassyövän hoidossa. Heidän tutkimuksessa otsonihoitoja saaneilta potilailta sädehoidon komplikaatiot (lähinnä eri tulehdukset) poistuivat lähes kokonaan ja PSA-arvokin putosi paljon kontrolliryhmäläisiä enemmän. Valitettavasti tutkimuksen jälkiseuranta kesti vain puoli vuotta, joten lopullisia tuloksia potilaiden selviämisestä siihen ei ehtinyt. Myös venäläiset tutkijat ovat esitelleet hyvin lupaavia tuloksia niin gynekologisissa syövissä (Gretchkanev ym. 2001) kuin rintasyövässäkin (Kontorschikova ym. 2001).
Suppeudestaan huolimatta tämä juuri ilmestynyt tutkimus on varsin merkittävä. Se on ensimmäinen englanninkielisessä helposti saatavilla olevassa tiedelehdessä julkaistu syöpähoitoja käsittelevä otsonihoitotutkimus. Muut mainitsemani työt kun on esitetty saksaksi ja espanjaksi, sekä englanniksi harvinaisessa kongressijulkaisussa, eivätkä ne täten ole levinneet tiedeyhteisön laajempaan tietoisuuteen.
Viitteet
Borrego, Luis; Luis L. Borrero; Elena Díaz; Silvia Menéndez; Luis R. Borrego & René A. Borrego, Ozono más cobaltoterapia en pacientes con adenocarcinoma prostático. Revista CENIC Ciencias Biológicas 29: 137-140, 1998.
Clavo, Bernardino; Ana Ruiz; Marta Lloret; Laura López; Gerardo Suárez; David Macías; Victor Rodríguez; Maria A. Hernández; Roberto Martín-Oliva; Santiago Quintero; José M. Cuyas & Francisco Robaina, Adjuvant Ozonetherapy in Advanced Head and Neck Tumors: A Comparative Study. Evidence-based Complementary and Alternative Medicine 2004 (PDF).
Gretchkanev, Guennadi O.; Tatyana S. Katchalina; E. Yu. Palkina; Claudia N. Kontorchikova & El-Hassoun Husein, Medical Ozone for Prophylaxis and Treatment of Complications associated by Chemotherapy of Ovary Cancer. Teoksessa: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th – 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK, 2001. (PDF)
Hernuss, P.; E. Müller-Tyl & J. Dimopoulos, Ozon-Sauerstoff-Injektionsbehandlung in der gynäkologischen Strahlentherapie. Strahlentherapie 148: 242–245, 1974.
Kontorschikova, Claudia N.; Anna V. Alaysova & Igor G. Terentiev, Ozonetherapy in a Complex Treatment of Breast Cancer. Teoksessa: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th – 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK, 2001.
