December 5, 2008 - Miika Sallinen

Uusi tutkimus lantiorangan välilevytyrän hoidosta otsonilla ja kollagenaasilla

Aivan aluksi haluan pyytää anteeksi lukijoilta, että jälleen kerran kirjoitan selkäkipujen hoidosta otsonilla. Ei kuitenkaan ole minun vikani, että juuri tuolla alueella otsonin käyttö yleistyy nopeammin kuin millään muulla lääketieteen osa-alueella. Julkaistuja tutkimuksia ilmestyy säännöllisesti, ja suurinta osaa en todennäköisesti koskaan tule käsittelemään yksityiskohtaisesti. Yhä useammat tutkimukset kuitenkin julkaistaan arvostetuissa PubMed-tietokannassa indeksoiduissa tiedelehdissä, ja ne käsittävät jopa tuhansia potilaita. Nyt käsiteltävä tutkimus (Wu ym. 2008) ei ollut niin laaja, sillä mukana oli ainoastaan 216 potilasta, joista heistäkin ainoastaan puolet sai otsonia. Tutkimus oli kuitenkin tärkeä vertaileva tutkimus, jossa minimaalisesti invasiivista otsoni + kollagenaasi-injektioita verrattiin perinteiseen leikkaushoitoon. Se julkaistaan piakkoin arvostetussa European Journal of Radiology -lehdessä, ja tutkimuksen verkkoversio on ollut jo reilun parin kuukauden ajan saatavilla.

Tutkimuksessa siis oli kaikkiaan 216 potilasta. Heillä oli heijastuvaa kipua myös toisessa tai molemmissa jaloissa ja magneettikuvaukset paljastivat välilevytyrän olemassaolon. Vaivaa oli yritetty hoitaa ei-kirurgisin toimenpitein (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet, epiduraaliset steroidi-injektiot, fysikaalinen terapia) vähintään puolen vuoden ajan ilman tyydyttäviä tuloksia. Mukaan ei huolittu potilaita, joilla oli neurologisia vikoja ja cauda equina –syndrooma; selkärankakanavan ahtauma; ulostyöntyneitä kalkkeutumia; selkärangan asentovikoja; mielenterveyshäiriöitä tai pahanlaatuisia tauteja. Viime kädessä neurokirurgi päätti potilaan soveltuvuudesta tutkimukseen.

Hoitojen perusteella potilaat jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään, joissa potilaat eivät merkittävästi poikenneet toisistaan. A-ryhmässä potilaita hoidettiin minimaalisesti invasiivisilla hoidoilla. Ne sisälsivät injektion, jossa 10-15 ml happi-otsoniseosta injektoitiin fluoroskopiakuvauksen avulla välilevyn sisusmassaan hyvin hitaasti. Tämän jälkeen neulan kärki työnnettiin epiduraalitilaan, jonne injektoitiin aluksia varjoainetta ja sen jälkeen injektoitiin hyvin hitaasti kollagenaasia 4 ml epiduraalitilan sisälle välilevyn ulkoneman alueelle. Neulan poistamisen jälkeen potilaan piti maata paikallaan 6-8 tuntia, jotta kollagenaasi ei leviäisi muille alueille. Kollagenaasi hajottaa kollageenia, josta pullistunut ulkonema suurelta osin koostuu. Siksi on tärkeää saada se ainoastaan oikeaan paikkaan, jotta se ei aiheuttaisi vahinkoja. Operaation jälkeen potilaat ottivat suun kautta nautittavia antibiootteja sekä mannitolia, deksametasonia sitikoliinia injektioina kolmen päivän ajan, tai kipulääkkeitä, mikäli tarpeellista. B-ryhmässä potilaat hoidettiin perinteisellä kirurgisella operaatiolla (disektomia). Siinä paikallispuudutuksessa poistettiin ulostyöntynyt välilevyn sisusmassa. Molemmissa ryhmissä potilaita seurattiin 12 kuukauden ajan. Hoitotuloksia tarkasteltiin Macnab-kyselytestin avulla, jossa tulokset luokiteltiin seuraavasti:

  • Erinomainen: Oireiden täydellinen katoaminen. Täydellinen palautuminen työ- ja urheilutoimintoihin.
  • Hyvä: Satunnaisia episodeja alaselän kipuja ja iskiasta. Ne eivät kuitenkaan rajoita työkykyä.
  • Tyydyttävä: Oireiden riittämätön koheneminen: Tarvitsee säännöllisesti lisälääkitystä.
  • Heikko: Kliinisessä tilassa ei kohenemista. Fysikaaliset toiminnat rajoittuneita.

Tulokset olivat molemmissa ryhmissä erinomaisia. A-ryhmässa (otsoni + kollagenaasi) 93 potilasta (86,11 %) oli saanut erinomaisen tai hyvän hoitotuloksen kolmen kuukauden kuluttua, ja 12 kuukauden kuluttua peräti 88,89 %:lla tulos oli toivottu. Kirurgista hoitoa saaneessa ryhmässä tulokset olivat aavistuksen parempia (92,59 % kolmen kuukauden kuluttua ja 95,73 % 12 kuukauden kuluttua), mutta erot ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Sen sijaan kahden viikon kuluttua hoidoista vain 51,86 % A-ryhmän potilaista oli saanut riittävän hoituloksen, kun B-ryhmässä peräti 85,18 %. Tässä vaiheessa ero oli tilastollisesti merkittävä (P=0,0001). Tämä ei ole yllättävää, sillä leikkaushoito poistaa oireen aiheuttajan käytännössä välittömästi, kun taas otsoni + kollagenaasi aloittavat hitaamman paranemisprosessin. Tarkemmat tulokset on esitetty taulukossa 1. Otsoni ja kollagenaasi todellakin vaikuttivat leikkaushoidon tavoin, sillä A-ryhmän potilaat, jotka saivat erinomaisen hoitotuloksen, pyydettiin vielä myöhemmin tietokonetomografiakuvauksiin. Ne paljastivat ulostyöntyneiden pullistumien vetäytyneen takaisin hoidon jälkeen.

Taulukko 1. Tulokset molemmissa ryhmissä hoitojen jälkeen (Wu ym. 2008).

Tulos Ryhmä A (otsoni + kollagenaasi, n = 108) Ryhmä B (kirurginen toimenpide, n = 108)
2 viikkoa 3 kk 12 kk 2 viikkoa 3 kk 12 kk
Erinomainen 30,56% (33) 74,07% (80) 76,85% (83) 70,37% (76) 77,78% (84) 79,64% (86)
Hyvä 21,30% (23) 12,04% (13) 12,04% (13) 14,81% (16) 14,81% (16) 15,74% (17)
Tyydyttävä 31,48% (34) 7,41% (8) 5,56% (6) 9,26% (10) 4,63% (15) 2,78% (3)
Heikko 16,67% (18) 6,48% (7) 5,56% (6) 5,56% (6) 2,78% (3) 1,85% (2)
Aika sairaalassa 7 ±1,39 vrk 16 ± 141 vrk
Keskimääräinen hinta* 4106 ± 305,93 RMB 9989 ± 1614,36 RMB
Hinta ilmoitettu Kiinan  renminbeinä. 1 EUR  » 11 RMB.

Joka tapauksessa pitkäaikaistuloksissa otsoni + kollagenaasi-injektioilla saavutettiin yhtä hyvä tulos perinteisen leikkaushoidon kanssa. Lisäksi otsoni-kollagenaasihoito tuli yli tuplasti edullisemmaksi ja varsinkin sairaalassaoloajat olivat tässä ryhmässä huomattavasti pienemmät. Nämä seikat puoltavat otsoni+ kollagenaasihoitoa jopa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi tämän tyyppiseen lantiorangan välilevytyrään. Mitään hermovaurioita tai infektioita ei tapahtunut kummassakaan ryhmässä, joten molemmat hoidot olivat turvallisia. On kuitenkin syytä olettaa, että pidemmän päälle vähemmän invasiiviset hoidot ovat turvallisempia kuin selkeät kirurgiset toimenpiteet, joten otsoni-kollagenaasihoitoa voidaan perustella myös sen turvallisuudella.

Useimmissa tutkimuksissa, joissa alaselän kipuja on hoidettu otsonilla, onnistumisprosentti on ollut 60-90 %. Vaihtelevat onnistumisprosentit johtuvat eri hoitotoimenpiteistä ja potilaiden erityyppisistä oireista. Tämän tutkimuksen korkea onnistumisprosentti (89 % 12 kuukauden seurannassa) johtuu todennäköisesti tehokkaasta yhdistelmähoidosta. Niin lupaava aine kuin otsoni onkin, sillä ei yksinään olisi näin hyviin tuloksiin päästy, vaan kollagenaasilla oli epäilemättä myös merkittävä rooli. Ilmeisesti pelkällä otsonillakin olisi mahdollista päästä yhtä hyviin tuloksiin, mutta tällöin hoidon olisi oltava intensiivisempää. Injektioita pitäisi antaa useampia ja mahdollisesti usealla eri kerralla. Tässä tutkimuksessa hoito suoritettiin yhdellä ainoalla hoitokerralla ja se sisälsi yhden injektion niin otsonia kuin kollagenaasiakin.

Valitettavasti jälleen kerran täytyy todeta, ettei tätä hoitomuotoa ole Suomessa saatavilla. Kollagenaasihoitoon en ole perehtynyt tarkemmin, mutta yhdessäkään suuressa kuvauslaitteet omistavassa sairaalassa ei ole otsonigeneraattoreita. Siksi edelleen hoitoa etsivän suomalaispotilaan täytyy joko matkustaa ulkomaille tai tyytyä epäsuoriin hoitomenetelmiin, joita voidaan suorittaa yksityisillä klinikoilla. Niissä otsonia injektoidaan nikamien viereen lihakseen ja/tai annetaan potilaalle suonensisäistä otsonihoitoa. Tällainen hoito ei kertahoitona vaikuta niin tehokkaasti, mutta yleensä noin viiden hoitokerran jälkeen useimmat potilaat ovat päässeen kivuistaan eroon.

Viite:

Wu, ZhiQun; Long Xiao Wie; Jun Li; Yiqing Wang; DaiHui Ni; Peng Yang & Yuhai Zhang, Percutaneous treatment of non-contained lumbar disc herniation by injection of oxygen-ozone combined with collagenase. European Journal of Radiology [In Press 2008, Epub ahead of print]. Abstract


Strict Standards: call_user_func_array() expects parameter 1 to be a valid callback, non-static method dc_jqaccordion::footer() should not be called statically in /home/otsonite/public_html/wp-includes/plugin.php on line 525