December 29, 2010 - Miika Sallinen

Otsoniterapiaa Kiinassa

Kun vuosina 2003-2004 kirjoitin kirjaani Otsoni- ja vetyperoksidihoidot, pyrin sitä varten etsimään kaiken saatavilla olevan informaation otsoniterapioista. Kattavasta työstä huolimatta en löytänyt yhtään Kiinassa tehtyä tutkimusta. Vasta aivan viime vuosina olen onnistunut löytämään niitä useitakin. Tämä ei ole ihme, sillä otsoniterapia on rantautunut Kiinaan vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Uutuudestaan huolimatta hoitomuodon leviäminen Kiinassa on ollut tehokasta verrattuna moneen muuhun maahan. Tähän on useita syitä. Kiinassa on perinteisesti suhtauduttu positiivisesti erilaisiin hoitomuotoihin, eikä länsimainen koululääketiede ole ollut siellä ainoa oikea totuus. Sosialistisena maana lääkeyhtiöillä on Kiinassa varsin vähän merkitystä terveydenhuollon kehittämiseen. Lisäksi Kiina on huomattavasta talouskasvusta johtuen vaurastunut paljon, joten maalla huomattavat resurssit tehdä uudenlaista tutkimusta.

Päätin tällä kertaa kirjoittaa lyhyen katsauksen Kiinassa suoritetusta otsoniterapiasta. Tällä kertaa toimin pääosin kääntäjänä, sillä uusimmassa International Journal of Ozone Therapy -lehdessä oli lyhyt artikkeli Kiinassa suoritetusta otsoniterapiasta. Artikkelin on kirjoittanut professori Xiaofeng He, ja se on käännettynä seuraavassa:

Vuosikymmenen katsaus Kiinassa suoritetusta otsoniterapiasta

on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun otsoniterapiaa ensi kerran suoritettiin Kiinassa vuonna 2000. Viime vuosikymmenellä otsoniterapian alueella on tapahtunut huomattavia edistysaskelia. Aluksi sitä käytettiin vain lantiorangan välilevytyrän hoidossa, mutta nykyään myös lukuisten kiputilojen, osteoartriitin, gynekologisten tulehdusten, haavojen, viruksen aiheuttaman hepatiitin, aivoinfarktin jne. hoidossa. Tällä hetkellä sadat sairaalat ovat jo perustaneet otsoniterapiaohjelman, ja keskeneräisten tilastojen mukaan, sadat tuhannet potilaat saavat tätä terapiaa vuosittain. Potilaita, joilla on kaula- tai lantiorangan välilevyntyrä, hoidetaan vuosittain yli 50 000, ja yli 80 % heistä erinomaisin tuloksin.

Kiinassa HBV:n [B-hepatiitti] esiintyvyys on hyvin suuri, ja otsoni-autohemoterapian teho vastaa suun kautta otettuja antiviraalisia lääkkeitä. Niinpä potilaille, joihin lääkkeet eivät tehoa, otsoni-autohemoterapia on paras vaihtoehto. Tällä hetkellä monissa sairaaloissa tehdään kliinistä tutkimusta otsoniterapian käytöstä aivoinfarktin hoidossa, ja tällä alueella on tapahtunut nopeaa kehitystä.

Alustavan tutkimuksen tulokset osoittavat, että otsoniterapia voi vähentää aivojen turvotusta ja edistää aivokudoksen korjautumista, mikä on ollut uusi tutkimuskohde viimeisen kahden vuoden aikana. Otsoniterapian käyttö kasvainten hoidossa on yhä lapsenkengissä, mutta silläkin alalla on muutamia hyviä merkkejä. Syyskuussa 2008 perustettiin Kiinan otsoniterapiajärjestö, jossa merkittävä tukena oli professori JiaXiang Ni, maailman kivunhoitojärjestön Kiinan osaston presidentti. Järjestön johtajana toimii professori Xiaofeng He, ja sen hallintoa vahvistavat maksaspesialisti professori Yabing Guo, ortopedian asiantuntija professori Bin Yu ja neurologian ekspertti Kairun Peng.

Helmikuussa 2009 ilmestyi Xiaofeng Hen toimittama kirja “Otsoniterapian kliiniset sovellutukset”. Se on ensimmäinen ammattilaisille tarkoitettu otsoniterapiaa käsittelevä teos Kiinassa ja siihen on koottu viimeisin tutkimus useilta osa-alueilta. Ensimmäinen ja toinen vuosittainen konferenssi on menestyksellisesti pidetty järjestön perustamisen jälkeen. Molemmilla kerroilla osallistujia oli yli 300 ja jäseniä 288. Noin 30 sairaalalle tai lääkäriasemalle on myönnetty “Esimerkillinen otsoniterapiayksikkö” tai “Standardoitu otsoniterapiayksikkö” sertifikaatti. Samanaikaisesti, saksalaisen HUMARIES-yhtiön taloudellisella tuella, NANFANG HOSPITAL-HUMARES-niminen otsoniterapian koulutuskeskus on perustettu erikoistumaan ja järjestelmällisesti kouluttamaan lääkäreitä, jotka ovat vielä noviiseja otsoniterapian alalla. Harjoituskurssit sisältävät otsoniterapiaa välilevyn pullistumiin, maksan tauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin, osteoartriittiin ja käytäntöön koe-eläinten kanssa.

Me uskomme että lähitulevaisuudessa muiden hoitojen tavoin myös otsoniterapiaoista hyötyy yhä useampi potilas.

Jos nyt oikein haluaa saivarrella, niin todellisuudessa kiinassa on käytetty otsonia ainakin hiukan ennen vuotta 2000. Xiaofeng He kirjoitti Rivista Italiana Di Ossigeno-Ozonoterapia -lehdessä vuonna 2003, kuinka kiinalaiset tutkijat aloittivat yhteistyön italialaisen Osperdale Bellarian sairaalan kanssa vuonna 2000. Siitä alkoi juuri selkäongelmia koskeva otsonitutkimus Kiinassa. Muulla osa-alueella tutkimusta oli tehty ainakin hieman aiemmin, sillä samana vuonna ilmestyi ensimmäinen palovammojen hoitoa koskeva otsonitutkimus Kiinasta. Vaikka en olekaan kieliongelmien vuoksi voinut tutustua kyseiseen tutkimukseen, se lienee kuitenkin suoritettu jo 1990-luvun puolella.

Jotta lukijalle jäisi jonkinlainen käsitys Kiinassa viime vuosina suoritetusta otsonitutkimuksesta, liitän tuohon loppuun viitteet niistä Kiinassa tehdyistä tutkimuksista, joista itse olen tietoinen. Olen löytänyt ne useista eri tietokannoista kuten PubMed:sta ja ennen kaikkea CNKI:sta (China National Knowledge Infrastructure) sekä CAOD:sta (China Asia on Demand). Lisäksi joitakin viitteitä on löytynyt italiaisen Centauron sivuilta. Centauro kustantaa useita tiedejulkaisuja, joissa on julkaistu otsoniterapiaan liittyviä tutkimuksia. Tärkeimpänä niistä International Journal of Ozone Therapy. Vaikka olen lähes poikkeuksetta tutustunut kaikkeen viittaamaani alkuperäismateriaaliin, tällä kertaa tunnustan, että oheisen listan tutkimuksista olen lukenut pääosin vain tiivistelmät. CNKI:n julkaisuihin ei ole vapaata pääsyä, ja koska valtaosa niistä on kirjoitettu Kiinaksi, en ole ajatellut maksaa niiden lukemisesta. Se kun ei onnistuisi muutenkaan.

Oheisen listan kokoaminen oli työläs yllätys. Haeskelen tutkimusmateriaalia eri tietokannoista ja interhaulla muutamia kertoja vuodessa. Toistaiseksi olin sivuuttanut kiinalaisten tutkimukset, mikäli ne oli kirjoitettu kiinaksi. Yleensä esimerkiksi otsikot oli käännetty englanniksi, joten satunnaisesti niihin törmäsin, ja olin edes jollain tavoin tietoinen Kiinan tilanteesta. Kun sitten etsin tutkimusviitteitä kiinalaisten omista tietokannoista, tutkimusten määrä yllätti minut täysin. Niitä ei ollutkaan noin 20 kappaletta, vaan kokonaismäärä tämän kirjoituksen julkaisun aikana oli kasvanut 219:aan, mikä 12 koon fontilla vastasi lähes 16 sivua viitteitä. Koska olen kasaamassa tietokantaa otsoniterapioista, päätin lisätä nuo artikkelit siihen saman tien. Sitä mukaa kun lisäsin artikkeleita, löytyi monta uutta. Yhden illan puuhasteluksi tarkoitettu venyi parin viikon työksi.

Tuo kiinalaisten artikkelien kasaaminen ja liittäminen ne Zotero-tietokantaan oli myös opettavainen kokemus. Siinä kun tuli samalla selvitettyä, millaista tutkimusta Kiinassa oikein on tehty. Oheisessa professori Hen kirjoituksessa kävi ilmi, miten Kiinassa on tutkittu erityisesti välilevyongelmien hoitoa otsonilla. Kaikista löytämistäni tutkimuksista yli puolet olikin erilaisiin selkäongelmiin liittyviä kliinisiä tutkimuksia. Kaikkiaan niitä löytyi 125 kappaletta, mikä tarkoittaa, että aihetta on tutkittu Kiinassa jo kutakuinkin yhtä paljon kuin Italiassa, missä hoidot alun perin kehitettiin.

Selkäkipujen lisäksi kiinassa on tutkittu myön muun tyyppisiä kipuja. Polven nivelrikosta löysin kolme tutkimusta. Kolmessa muussa oli tutkittu erilaisia hermosärkyjä eli neuralgioita, joista kahdessa aiheuttajana oli onnllut Herpes zoster -infektio. Tenniskyynärpään hoidosta löytyi yksi artikkeli. Lisäksi yksi kliininen tutkimus käsitteli kivunhoitoa yleisesti.

Xiaofeng He Manitsi myös B-hepatiitin tutkimisesta. Tästä aiheesta löysin seitsemän Kiinassa tehtyä tutkimusta, jotka kaikki olivat suhteellisen suppeita vaihdellen tapauskertomuksista korkeintaan muutaman kymmenen potilaan tutkimuksiin. Huomattavasti laajempaa tutkimus on ollut erilaisten naistentautien alalla. Siltä alalta löytyi kaikkiaan 16 viitettä. Kaikkein tutkituin aihe oli Candida-hiivan liikakasvu, eli kotoisemmin emättimen hiivasyndrooma. Koska Candida albicans -hiivasieni kuuluu elimistön normaaliin mikrobistoon, kyseisen oireen diangnoosi on vaikeaa, eikä taudin olemassaoloakaan yleisesti tunnusteta. Ehkäpä juuri siksi länsimaista ei ole juurikaan ilmestynyt aihetta käsitteleviä otsoniterapiatutkimuksia, mutta nyt kiinalaiset ovat merkittävästi muuttaneet tilannetta. Valitettavasti heidän tutkimuksensa tästä aiheesta on julkaistu ainoastaan kiinaksi. Tutkimustiivistelmät on onneksi saatavilla myös englanniksi, ja niistä selviää, että tulokset ovat olleet poikkeuksetta erittäin hyviä.

Haavanhoito kuuluu alueisiin, jolla otsoniterapiaa on tutkittu runsaasti. Kiinasta onnistuin löytämään viisi tutkimusta. Palovammojen hoidosta tutkimuksia löytyi kaksi kappaletta. Suolistosairauksista oli yksittäiset kliiniset tutkimukset suoritettu ärtyneen suolen oireyhtymästä ja haavaisesta paksusuolentulehduksesta eli colitis ulcerosasta. Näiden lisäksi löytyi muutamia suppeita tutkimuksia harvinaisemmista taudeista ja onpa yksi tutkimus hammaslääketieteenkin alalta karieksen hoidosta.

Professori He mainitsi artikkelsissaan sekä syövänhoidosta että aivoinfarktin hoidosta otsonilla. Jälkimmäisestä en löytänyt julkaistua tietoa, mikä ei toisaalta ole yllättävää huomioiden tutkimusten olevan vasta alkuvaiheessa. Syövänhoidosta löytyi kolme tutkimusta, joista kaksi käsitteli imusolmukesyöpiä ja yksi kurkunpään syöpää.

Kliinisten tutkimusten lisäksi Kiinassa on tehty suuri määrä laboratorio- ja eläinkokeita. Iso osa niistä liittyy kliinisten tutkimusten tavoin välilevyongelmiin, mutta myös moneen muuhun osa-alueeseen. Kaikkiaan tällaisia artikkeleita löysin 39 kappaletta. Lisäksi löytyi kolme kappaletta katsaustyyppisiä artikkeleita, joista yksi ole ylempänä lainattu suppeahko katsaus Kiinan tilanteesta. Näiden lisäksi oli vielä yksi artikkeli, joka muista poiketen ei ollut niinkään tervetullut, mutta rehellisyyden nimissä siitäkin on mainittava. Otsoniterapia ei Kiinassakaan ole ollut täysin riskitöntä, vaikka onnettomuudet ovatkin äärimmäisen harvinaisia. Eräässä artikkelissa oli kuvaus välilevytulehduksesta, joka syntyi mitä ilmeisimmin otsoni-injektion yhteydessä levinneestä Streptococcus bovis -infektiosta. Tässäkin tapauksessa potilas onneksi pääosin toipui leikkauksen jälkeen muutamassa kuukaudessa.

Oheinen lista lienee kuitenkin vain suuntaa antava. Todennäköisesti julkaisuja on huomattavasti enemmän, mutta kiinaa taitamattomana minun on hankala etsiä materiaalia. Esimerkiksi CNKI-tietokannassa oli arviolta 10-20 kongressijulkaisua otsoniterapioista. Julkaisujen nimet, abstraktit ja muu oleellinen tieto oli kuitenkin poikkeuksetta kirjoitettu kiinaksi, joten jätin ne suosiolla lisäämättä, vaikka kääntäjän avulla se olisi saattanut onnistuakin. Useista artikkeleista edes otsikkoa ei ole kirjoitettu englanniksi – saati sitten abstraktia tai koko tekstiä. Luonnollisesti sellaisia artikkeleita en löydä edes vahingossa. Sitten on lukuisia tutkimuksia, jotka koskevat eri taudinaiheuttajen desinfiointia otsonilla. Desinfioivilla ominaisuuksilla on toki lääkinnällisiä sovellutuksia, mutta myös teollisia ja hygieniaan liittyviä, joten jätin nekin artikkelit lisäämättä listaan. Siitä huolimatta tuokin osoittaa, että otsonitutkimus Kiinassa on jo kovassa vauhdissa.