February 17, 2015 - Miika Sallinen
Kuvasarjoja otsoniterapian käytöstä haavanhoidossa
Julkaisin hiljattain kattavan artikkelin koskien otsonin käyttöä haavanhoidossa. Artikkelin kuvat ovat hämmästyttäneet monia, ja niinpä minua pyydettiin lisäämään ne sivulle, josta ne ovat helpommin löydettävissä. Uusia potilaita tulee haavanhoitoon satunnaisesti. Kaikkia ei ole kuvattu alusta asti, eikä kaikilta ole kysytty lupaa kuvien julkaisuun. Siitä huolimatta potilaita on hoidossa ja uusia kuvasarjoja on tulossa, ja lisään niitä sitä mukaa tälle sivulle. Kiitän terveydenhoitaja Susanna Hyytiäistä ja sairaanhoitaja Anu De Witiä kuvista ja suostumuksesta luovuttaa niitä käyttööni.
Laskimovajaatoiminnan aiheuttama säärihaava, iäkäs nainen (hoidettu Jyväskylässä)
Laskimovajaatoiminnan aiheuttamat kaksi suurta säärihaavaa, iäkäs mies (hoidettu Turussa)
Amputoidun varpaan hoito otsonilla, iäkäs mies (hoidettu Turussa)
Laskimovajaatoiminnan aiheuttama säärihaava, iäkäs nainen (hoidettu Jyväskylässä)
Ensimmäisenä on Jyväskylän tapaus, joka on iäkäs noin 70-vuotias naisihminen. Hänelle oli kehittynyt laskimovajaatoiminnasta johtuen hyvin laaja säärihaava. Säärihaava oli ollut heinäkuusta 2006 lähtien. Potilas oli käynyt läpi useita hoitoja ja mm. useita antibioottikuureja. Niistä ei ollut apua, mutta niiden seurauksena haavaan kehittyi sitkeä sairaabakteeri-infektio. Kyseessä oli Stenotrophomonas maltophilia, joka on vastustuskykyinen useimmille antibiooteille, ja täten hyvin hankala häätää. Jalalle oli jo pitkään ehdotettu amputointia, mutta potilas suostui kokeilemaan vielä otsoniterapiaa. Se mitä sitten tapahtui, on tarkemmin havainnollistettu seuraavissa kuvissa.
Alkutilanne kuvattuna 30.11.2007. Jalka oli melko lohduton. Haava haisi pahalle, ja sen pituus päästä päähän oli noin 14 cm.
Alkutilanne kuvattuna myös toisesta kuvakulmasta.
Kuvattu 5.12.2007 Toinen hoito on juuri suoritettu. Haju on kadonnut kokonaan, ja veri on alkanut kiertää haava-alueella.
2.1.2008. Kuuden pussitushoidon jälkeen. Haava on jo hyvää vauhtia umpeutumassa niin keskeltä kuin reunoiltakin.
Kuvattu 30.1.2008. Takana on yhdeksän pussitushoitoa. Lisäksi potilas sai edellisellä hoitokerralla suonensisäisen infuusiohoidon otsonoidulla fysiologisella suolaliuoksella, jonka ansiosta koheneminen oli jopa edelliseen verrattuna huomattavaa.
Kuvattu 27.2.2008. Nyt takana on 12 pussitushoitoa ja neljä infuusiohoitoa.
Kuvattu 23.4.2008. Tässä vaiheessa takana 18 pussitushoitoa ja neljä infuusiota.
28.5.2008. Takana 21 pussitushoitoa ja neljä infuusiota. Tämän jälkeen potilas sai vielä yhden pussitushoidon, jonka jälkeen hoidot lopetettiin. Potilas sai mukaansa otsonoitua oliiviöljyä, ja hoitaa haavaa enää sillä omatoimisesti.
Hoitaja kävi kuvaamassa potilaan viimeksi 19.8.2008. Tämä puoli on umpeutunut täysin ja toisella puolella on enää kaksi sormenpäänkokoista pientä avointa kohtaa. Potilas jatkaa omatoimista hoitoaan otsonoidulla öljyllä, ja paranemista tapahtuu hitaasti
Potilas itse ei ollut kotoisin Jyväskylästä, vaan joutui käymään hoidossa lähikunnista. Tämän vuoksi hän saattoi käydä hoidossa korkeintaan kerran viikossa. Lisäksi hoitoa rajoitti Potilaan pienet tulot, sillä hoidot ja niihin matkustaminen vaati omat kustannuksensa. Suomessa kun KELA ei vielä korvaa näitä hoitoja. Koko hoitojakso maksoi melko tarkasti noin 1000 euroa [pussitushoidot 22 kpl (á 30 eur), infuusiohoidot 4 kpl (á 60 eur), lääkärintarkastus 60 eur ja otsonoidut öljyt 2 prk yht. 40 eur]. Se on pieni summa siitä että jalka pelastui, mutta huomattava lasku monelle kärsivälle eläkeläiselle. Mikäli hoitoa olisi ollut saatavana lähempänä, ja se olisi ollut yhteiskunnan kustantamaa, potilas olisi varmasti parantunut huomattavasti nopeammin.
Vaikka potilas joutuikin maksamaan hoidoistaan, säästöt yhteiskunnalle olivat huomattavat. Hoitoja ennen potilas kävi terveyskeskuksessa 3-5 kertaa viikossa. Hoitojen aikana käyntikertoja oli noin kerran viikossa, ja tällä hetkellä selvästi harvemmin. Samalla potilaan elämänlatu on noussut huimasti. Hän uskaltautui kesällä 2008 lomamatkalle, ja nautti siitä kovin. Edelliset kaksi vuotta oli mennyt kodin ja terveyskeskuksen väliä kulkiessa.
Laskimovajaatoiminnan aiheuttamat kaksi suurta säärihaavaa, iäkäs mies (hoidettu Turussa)
Seuraava tapauskertomus on iäkkäästä yli 80-vuotiaasta mieshenkilöstä, joka on saanut ainoastaan ulkoista hoitoa otsonilla Turussa Klinikka WITA:ssa. Potilaalla oli haava nilkan etuosassa, jota oli hoidettu perinteisin menetelmin noin kaksi vuotta. Potilaalla oli huono verenkierto ja hänelle oli tehty pallolaajennus. Haavalla oli todettu kasvavan Pseudomonas aeru-ginosa bakteeri. Haava haisi voimakkaalle ja oli hyvin kivulias. Potilaalla olikin haavakipujen vuoksi käytössä morfiinilaastari. Tämän potilaan hoidoista on niin ikään ohessa kuvasarja, joka näyttää oleellisen.
Saapuessaan otsoniterapiaan 4.7.2008, haava oli tämännäköinen ja haisi voimakkaasti.
Kuvattu 11.7.2008. Kolmas hoitokerta takana. Haavan koko on pienentynyt ja haju lähtenyt. Haavan kipu on myös vähentynyt, ja potilas on omatoimisesti poistanut morfiinilaastarin.
Kuvattu 18.7.2008., kun viides hoitokerta on takana. Haavan koko on edelleen pienentynyt, ja sen pinnalle on alkanut muodostua rupea.
Kuvattu 25.7.2008 kun takana on seitsemän hoitokertaa. Haava on nyt kokonaan umpeutunut.
Samalla potilaalla oli toinen suurempi säärihaava hieman ylempänä. Tämän haavan umpeutuminen kesti pitempään, mutta lopputulos oli lopulta vähintään yhtä hyvä. Toisen haavan paraneminen on esitetty seuraavissa kuvissa.
Kuvattu 4.7.2008 ennen ensimmäistä hoitoa. Potilaan oikeassa sääressä oli 9.5 cm korkea, 4,5 cm leveä säärihaava. Haavassa oli voimakas haju, se oli kauttaaltaan katteinen ja sen yläosassa mustaa oli nekroottista kudosta. Haavan ympärys punottava ja tulehtuneen oloinen. Haava oli kipeä ja potilas käyttää morfiinilaastaria. Kipujen vuoksi hän ei voinut kävellä, vään käytti pyörätuolia.
Kuvattu 11.7.2008. Kolmas hoitokerta on takana. Haavan ympäristön punoitus sekä katteisuus ovat vähentyneet. Nekroottinen musta kudos on kuivunut. Potilas kertoo kivun kadonneen ja sen vuoksi hän omatoimisesti poistanut morfiinilaastarin.
Kuvattu 18.7.2008. Viides hoitokerta on juuri suoritettu. Sekä punoitus haavan ympäriltä että yläosan nekroottinen musta kudos ovat lähteneet lähes kokonaan. Haavan pohja on nyt helakan punainen ja verekäs. Myös katetta on huomattavasti vähemmän.
Kuvattu 5.8.2008. Kymmenes hoitokerta on takana. Yläosan musta nekroottinen kudos on lähes kokonaan poissa. Haavan koko on pienentynyt yli sentin molempiin suuntiin. Potilas on tässä vaiheessa voinut jättää pyörätuolin kotiin ja kykenee kävelemään avustettuna.
Kuvattu 26.9 kun 12. hoitokerta on takana. Haava on pienentynyt selvästi. Se on pohjaltaan verekäs ja lähes katteeton.
Kuvattu 3.10.2008. Tässä vaiheessa on suoritettu 14 hoitoa. Haava on alkanut umpeutua myös keskeltä.
Kuvattu 21.10.2008, kun 18 hoitokertaa on suoritettu. Haava on jo lähes umpeutunut.
Kuvattu 30.10.2008, kun 20 hoitokertaa on takana. Tässä vaiheessa haava on jo kokonaan umpeutunut.
Potilaan hoito on alusta asti ollut samanlainen: Ensin haava pestään otsonoidulla vedellä. Tämän jälkeen haavainen raaja asennetaan suljettuun pussiin, jonka läpi johdetaan happi-otsoniseosta puolen tunnin ajan. Hoidon jälkeen haava vielä voidellaan otsonoidulla oliiviöljyllä.
Tässäkin tapauksessa potilaan elämänlaadussa tapahtui luonnollisesti huomattava muutos parempaan. Ennen hoitoja potilaan henkinen vireys oli laskenut lukuisten lääkärikäyntien vuoksi. Hoitojen aikana kivut vähenivät nopeasti ja hän potilas saattoi pian poistaa morfiinilaastarin. Hieman myöhemmin saattoi jo jättää pyörätuolin kotiin ja kävellä omin jaloin. Potilas osti hoitojen aikana uudet kengät ja hänen henkinen vireytensä koheni huimasti. Epäilemättä myös elinvuosia tuli lisää. Luonnollisesti hän on ollut hyvin tyytyväinen saamaansa hoitoon.
Amputoidun varpaan hoito otsonilla, iäkäs mies (hoidettu Turussa)
Seuraava tapaus on potilas, jota niin ikään on hoidettu Klinikka WITA:ssa Turussa. Potilaan kihtivarvasta oli hoidettu kortisonipiikillä, joka oli todennäköisesti aiheuttanut tulehduksen injektiokohtaan. Sen seurauksena varpaaseen muodostui syvälle luuhun ulottuva haava, ja tämän vuoksi potilaan varvas päätettiin lääkärin määräyksestä amputoida. Varvas amputoitiin, jonka jälkeen aloitettiin välittömästi otsonihoidot köyttäen ulkoista pussitushoitoa sekä keskivahvaa otsonoitua oliiviöljyä ulkoisesti. Hoitotulokset on havainnollistettu paremmin seuraavissa kuvissa.
Kuvattu 26.9.2008. Kortisonipiikitys on aiheuttanut varpaaseen krooniseen tulehduksen.
Kuvattu 3.10.2008. Puhdistuksen jälkeen havaittiin, että haava ulottuu syvälle luuhun. Tämän vuoksi varvas päätetään lääkärin määräyksestä amputoida.
Kuvattu 10.10.2008. Tuore amputaation jälkeinen leikkaushaava. Tässä vaiheessa aloitetaan pussitushoito otsonilla sekä otsonoidun öljyn käyttö.
Kuvattu 17.10.2008. kun potilas tuli neljänteen hoitoon. Haavaan on jäänyt yksi tikki, joka nähdään kuvassa.
Kuvattu kahdeksannen hoitokerran yhteydessä 24.10.2008. Haavan koko on jo selvästi pienentynyt.
Kuvattu 11. hoidon yhteydessä 2.11.2008. Haava on jo alkanut kuivua reunoilta.
Kuvattu viimeisen eli 15. hoidon yhteydessä 9.11.2008. Haavaan on muodostunut rupi, ja se on lähes parantunut. Pussitushoidot lopetettiin tähän, ja potilas hoiti omatoimisesti haavan loppuun käyttäen keskivahvaa otsonoitua oliiviöljyä ulkoisesti.
Kuvasarja osoittaa hyvin, kuinka suuri amputaation aiheuttama haava parani käytännössä umpeen vain kuukauden aikana, vaikka hän sai ainoastaan ulkoista otsonihoitoa. Jokainen hoito kesti 20 minuuttia, jonka jälkeen haavaan siveltiin otsonoitua oliiviöljyä. Potilas oli luonnollisesti hyvin tyytyväinen saamaansa hoitoon.
