February 3, 2011 - Miika Sallinen

Vyöruusun ja siitä seuranneen hermokivun hoito otsoniterapialla

Vyöruusu eli Herpes zoster on kivulias iholla esiintyvä rakkulaihottuma. Nimensä mukaisesti sitä esiintyy tyypillisesti keskivartalon alueella. Sen aiheuttaja on herpesviruksiin kuuluva Varicella zoster -virus, joka tunnetaan myös vesirokon aiheuttajana. Vesirokon parannuttua virus voi kuitenkin jäädä selkäytimen lähelle hermojuureen jopa vuosikymmeniksi ja aktivoitua myöhemmin aiheuttaen vyöruusun. Vyöruusu voi ilmestyä myös nuoreen henkilöön, mutta esimerkiksi heikentyneestä immuniteetistä johtuen, se on tavallisempi iäkkäimmillä henkilöillä. Vaikka vyöruusun aiheuttama ihottuma on kiusallinen ja kivulias, se rauhoittuu usein itsestään. Suurempi ja pelätympi ongelma on kuitenkin sen seurauksena tullut jälkisärky, eli niin sanottu postherpeettinen neuralgia. Tämä särky voi olla hyvinkin vaikeaa hermokipua, joka ei katoa mihinkään edes useiden vuosien aikana.

Vyöruusu ja siitä seuranneet hermokivut ovat varsin tavallisia oireita myös Suomessa. Vuosien aikana olenkin saanut kuulla useita kyselyjä liittyen niiden hoitoon otsonilla. Viimeisin kysely tuli viime viikolla. Aivan hiljattain tutustuin varsin perusteellisesti myös Kiinassa viime aikoina suoritettuihin otsonitutkimuksiin. Niissä oli mukana kaksi vyöruusua seuranneen hermokivun hoitoa käsittelevää artikkelia, jotka kylläkin oli tehty yhdestä ja samasta tutkimuksesta. Näiden seikkojen vuoksi päätin tällä kertaa kirjoittaa artikkelin otsonin käytöstä vyöruusun ja sitä seuranneen hermokivun hoitoon.

Täydellistä ei tästäkään katsauksesta tule. Ensimmäinen aihetta käsittelevä tutkimus (Bassi ym. 1982) ilmestyi italialaisten tutkijoiden toimesta jo vuonna 1982, mutta sitä en ole saanut käsiini. Sen sijaan kansainvälisen otsonijärjestön IOA:n maailmankongressissa Lontoossa vuonna 2001 esitettiin kaksikin mielenkiintoista tutkimusta, jotka julkaistiin kongressiin julkaisuissa. Toinen on sveitsiläisen lääkärin Alexander Balkanyin tutkimus, jossa hän käsitteli juuri vyöruusun hoitoa otsoniterapialla. Toisen tutkimuksen oli suorittanut brasilialainen lääkäri Heinz Konrad, ja se käsitteli pääosin vyöruusun jälkeisten hermosärkyjen hoitoa.

Aloitetaan sveitsiläisestä tutkimuksesta (Balkanyi 2001). Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 113 potilasta iältään 55-75 vuotta. Heidän hoitonsa aloitettiin mahdollisimman nopeasti diagnoosin jälkeen, sillä mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä pelätty hermosärky voidaan välttää. Potilaille suoritettiin laajaa otsoni-autohemoterapiaa kaikkiaan kaikkiaan 10 hoitokertaa. Ensimmäiset seitsemän hoitoa annettiin peräkkäisinä päivinä ja loput kolme hoitoa seuraavan viikon aikana. Yhden hoidon otsoniannos vaihteli yhdestä kolmeen milligrammaan riippuen potilaan iästä. Alueelle, jossa iho-oireita esiintyi, suoritettiin otsoni-injektioita ja oireita hoidettiin ulkoisesti myös otsonoidulla oliiviöljyllä kahdesti päivässä. Otsonin lisäksi potilaille annettiin injektioina sinkkiä, B1-, B6-, B12, C- ja E-vitamiinia.

Hoito oli tehokasta ja potilaiden paranemisaika vaihteli viikosta kahteen, joten hoito vastasi tehoiltaan perinteisiä viruslääkkeitä. Otsoniterapian etuna on kuitenkin sen turvallisuus ja sivuvaikutuksettomuus, jolloin hoito voidaan aloittaa heti, vaikkei diagnoosi olisi edes varmistunut. Valitettavasti tutkimus oli yksityisklinikan potilaille tehty seurantatutkimus, eikä se sisältänyt mitään jälkiseurantaa. Niinpä jäi epäselväksi, kuinka hyvin otsoniterapialla onnistuttiin ehkäisemään hermosärkyjen syntyä. Nopea paranemisaika kuitenkin viittaa siihen, että varsin hyvin.

Otsonin tehoa tukee myös brasilialaisen Konradin (2001) tutkimus. Hän oli seurannut kaikkiaan 55 hoidossaan ollutta potilasta. Tutkimuksen kaikki potilaat olivat aiemmin saaneet useita erilaisia hoitoja, kuten kipulääkkeitä, paikallisia puuduntusinjektioita, akupunktiona, fysikaalista hoitoa ja sähköhoitoa. Siitä huolimatta kipu oli huomattava ja ennen hoitoja potilaiden tila oli yksinkertaisella kipuasteikolla seuraavanlainen (taulukko 1.)

Taulukko 1. Potilaiden kipuluokitukset ennen hoitoja (Konrad 2001)

Kipuaste 100 Hyvin voimakas kipu 47 potilasta 84,45 %
Kipuaste 75 Voimakas kipu 6 potilasta 10,90 %
Kipuaste 50 Haitallinen kipu 2 potilasta 3,65 %
Kipuaste 25 Jonkin verran kipua Ei ketään 0
Kipuaste 0 Ei kipua Ei ketään 0

Potilaita hoidettiin otsoni-autohemoterapialla 2-3 kertaa viikossa. Hoitojen määrä vaihteli potilaskohtaisesta kahdesta 80:een, mutta keskimäärin potilaat saivat 14 hoitokertaa. Otsoniterapian lisäksi potilaisiin injektoitiin paikallista puudutusainetta hermokivun alueella, lihaksensisäisiä magnesiuminjektioita ja tarpeen vaatiessa he nauttivat 2 mg Lorazepan-tabletin illalla, mikäli unensaannissa oli vaikeuksia. Hoitojakson kesto oli niin ikään potilaskohtainen ja se vaihteli kolmesta päivästä 29 kuukauteen. Keskimäärin hoidot kestivät 2,5 kuukautta. Tämän jälkeen potilaiden kipu samalla yksinkertaisella asteikolla oli seuraavanlainen (taulukko 2.)

Taulukko 2. Potilaiden kipuluokitukset hoitojen jälkeen (Konrad 2001).

Kipuaste 100 Hyvin voimakas kipu 6 potilasta 10,90 %
Kipuaste 75 Voimakas kipu 4 potilasta 7,30 %
Kipuaste 50 Haitallinen kipu 6 potilasta 10,90 %
Kipuaste 25 Jonkin verran kipua 17 potilasta 30,90 %
Kipuaste 0 Ei kipua 22 potilasta 40,00 %

Huomattavaa siis on, miten hoitojen lopussa peräti 40 % potilaista oli täysin kivuttomia ja vain vajaalla viidenneksellä kipu oli edelleen voimakasta tai hyvin voimakasta. Kivun väheneminen on esitetty paremmin taulukossa 3. Tässä yhteydessä on vielä syytä huomauttaa, että kaikki potilaat olivat yrittäneet useita muita hoitoja kuitenkaan ilman minkäänlaista menestystä. Se huomioiden otsoniterapialla saadut tulokset olivat mullistavia.

Taulukko 3. Potilaiden kivun väheneminen hoitojen seurauksena (Konrad 2001).

Kivun väheneminen 100 % 22 potilasta 40,00 %
Kivun väheneminen 75 % 16 potilasta 29,10 %
Kivun väheneminen 50 6 potilasta 12,70 %
Kivun väheneminen 25 17 potilasta 5,50 %
Kivun väheneminen 0 22 potilasta 12,70 %

Kuten jo mainittu, aivan viime aikoina myös Kiinassa on tehty tutkimus koskien vyöruusun jälkeistä neuralgiaa. Samasta tutkimuksesta on ilmestynyt kaksikin artikkelia,  mutta molemmat on julkaistu kiinaksi, joten minun on ollut mahdotonta käsitellä tutkimusta tarkemmin. Molemmista löytämistäni tutkimuksista on kuitenkin olemassa sama lyhyt tiivistelmä englanniksi, joka on seuraavassa käännetty suomeksi.

“Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä otsonin vaikutusta herpes zosterin hoidossa. 80 potilasta, joilla oli akuutin vaiheen herpes zoster neuralgia, jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Ryhmä A sai perinteisiä hoitoja ja ryhmä B sai otsonihoitoja, ja potilaiden kipujen kehittymistä seurattiin VAS-testillä, joka tehtiin  ennen hoitoja ja niiden jälkeen. Tulokset: Kun kahta ryhmää verrattiin, B-ryhmän VAS-arvot laskivat merkittävästi. Johtopäätös: Otsonin käyttö on tehokas hoitokeino herpes zosterin aiheuttamaan neuralgiaan.” (Pan ym. 2009, vrt myös Sun ym. 2010)

Luonnollisesti tuo kiinalaisen tiivistelmän tieto on hyvin niukkaa. Siitä ei ole hyötyä pohtiessa sopivaa hoitomenetelmää tai vaikkapa hoitokuurin pituutta. Kaikesta huolimatta kiinalaistenkin tutkimus tukee otsonin käyttöä vyöruusun aiheuttaman hermosäryn hoidossa. Koska tulokset niin kiinalaistutkimuksessa kuin tohtori Konradin Brasiliassa suorittamassa tutkimuksessa olivat selvästi parempia kuin perinteisillä menetelmillä, on otsonin käyttö mielestäni hyvin suositeltavaa. Erityisen suositeltavaa se on sellaisille potilaille, jotka ovat jo yrittäneet muita menetelmiä ilman toivottua tulosta. Hoito kun on asiantuntijan suorittamana lähes täysin riskitön, joten menetettävää ei siltä osin ole.

Viitteet

Bassi, P.; S. Sbrascini; R. Mattassi; F. D’Angelo & A. Franchina, [Ozone in the treatment of herpes zoster]. Rivista di Neurobiologia 28(3-4): 328-333, 1982. [Written in Italian] PubMed

Balkanyi, Alexander, Herpes Zoster – a Treatment Concept with Ozone. In: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th – 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK.

Konrad, Heinz, Ozone therapy for post-herpetic neuralgia: A retrospective study of 55 cases. In: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th – 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK.

Pan, Jin-hua, Hong-yu Liu, & Nong He. “[Application of Ozone in the treatment of herpes zoster].” China Clinical Practical Medicine 3(4): 116-117, 2009. [Written in Chinese]

Sun, Jian-ping, Hong-yu Liu, & Nong He. “[Epidural Application of Ozone in the Treatment of Herpes Zoster Neuralgia].” China Clinical Practical Medicine 4(1): 28-29, 2010. [Written in Chinese]