September 16, 2012 - Miika Sallinen

Uusi tutkimus lasten purupintojen karieksen hoidosta otsonilla

Miika Sallinen (16.9.2012)

En ole pitkään aikaan kirjoittanut otsonin käytöstä karieksen hoidossa. Tärkeänä syynä tähän on ollut se, että laadukkaita tutkimuksia on viime vuosina ilmestynyt niukasti. Siihen lienee syynä saksalaisen hammaslääketieteellisiä instrumentteja valmistavan KaVo:n vetäytyminen alalta. Kavo valmisti lisenssillä kanadalaisen Curozonen kehittämää karieksen hoitoon tarkoitettua laitetta. KaVo:n valmistamana se tunnettiin HealOzone®-laitteen nimellä.

Kun vuonna 2004 kirjoitin ensimmäistä kirjaani, olin erittäin optimistinen sen suhteen, että otsoniterapia leviäisi lähitulevaisuudessa laajemminkin hammaslääketieteen alueella. Syynä olivat paitsi ensimmäisistä tutkimuksista saadut erittäin lupaavat tulokset, myös suuren laitevalmistajan eli KaVo:n suuri panostus menetelmään. Sittemmin alalla on menty sekä eteen että taaksepäin. Kaikki julkaistut tutkimukset ovat antaneet positiivisia tuloksia. Toisaalta alkuvuosina, eli 2004 ja 2006 julkaistiin kaksikin arvovaltaista katsausta, joissa todettiin, ettei hoidon kustannustehokkuudesta ole riittävää näyttöä. Olen ihmetellyt katsausten sävyä, sillä kaikissa niissä käsitellyissä tutkimuksissa tulos oli positiivinen. Myönnän toki, että suurin osa tutkimuksista oli julkaistu erilaisissa kongresseissa, ja niistä oli saatavilla pelkkä lyhyt abstrakti. Kun katsauksissa rajattiin ulkopuolelle vielä sellaiset tutkimukset, joiden jälkiseuranta kesti alle puoli vuotta, jäi jäljelle vain muutama tutkimus. Lisäksi niissä annettiin ymmärtää, että eri tutkimusten tekijät olivat tavalla tai toisella toistensa tuttuja, ja täten annettiin ymmärtää, että hyviä tuloksia ei oltu toistettu riippumattomien tutkijoiden toimesta. Tämä tilanne on nyttemmin muuttunut, mutta vastaavaa katsausta ei vuoden 2006 jälkeen ole ilmestynyt.

Lieneekö negatiiviset katsaukset vaikuttaneet laitteiden kysyntään ja johtaneet KaVo:n vetäytymiseen alalta? Vai onko KaVo yksinkertaisesti ostettu pihalle, jotta otsoni ei vahingossakaan leviäisi hammaslääketieteessä laajempaan käyttöön? Otsonia kun ei voi patentoida, ja toisaalta sen leviäminen hammaslääketieteeseen tarkoittaisi vääjäämättä sen leviämistä enemmän myös muille lääketieteen osa-alueille. Suurilla lääkeyhtiöillä on varmasti taloudellisia intressejä estää tällaista leviämistä. Tämä kaikki on kuitenkin vain spekulaatiota ilman faktatietoa. Tosiasia kuitenkin on, että KaVo:n vetäytymisestä huolimatta, kaikki tutkimukset alalta ovat tuottaneet positiivisia tuloksia.  Vetäytyminen ei siis johdu menetelmän kehnoudesta. KaVo:n laitteita on silti yhä saatavilla ja alkuperäinen valmistaja eli Curozone tuottaa niitä edelleen. Samoin maailmalla on ilmestynyt muitakin pieniä laitevalmistajia, joten KaVo:n vetäytymiseen homma ei loppunut. Suuren tekijän lähdettyä tutkimusten rahoitus kuitenkin väheni, ja se lienee syynä, miksi niitä on viime aikoina ilmestynyt vähemmän.

Tutkimusta kuitenkin tehdään, ja uusia tutkimuksia tulee täysin uusista maista. Olen aiemmin kirjoittanut näillä sivuilla mm. englantilaisista, italialaisista, kroatialaisista, sveitsiläisistä ja  saksalaisista tutkimuksista unohtamatta tietenkään tärkeimpiä alkuaikojen tutkimuksia, jotka tehtiin englannissa (Baysan ym. 2001, Holmes 2003, Baysan & Lynch 2004). Ja tietenkin esimerkiksi professori Edward Lynchin (2004) toimittamassa kirjassa Ozone: The Revolution in Dentistry, on mukana lukuisia tutkimustuloksia ympäri Eurooppaa. Katsausten väite, että tutkimukset olisivat vain pienen sisäpiirin tekemiä, ei nykyään pidä lainkaan paikkaansa. Tällä kertaa kirjoitan tutkimuksesta, joka on tehty Turkissa, ja siten joukkoon saadaan taas uusi yliopisto uudesta maasta, jonka tulokset tukevat vanhempia havaintoja.

Uusi tutkimus (Atabek & Oztas 2011) suoritettiin Gazin yliopistossa, joka sijaitsee Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Se julkaistiin vajaa vuosi sitten European Journal of Dentistry -lehdessä. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 40 lasta, joiden ikä vaihteli yhdeksästä 12 vuoteen. Kaikilla heistä oli hammasmätää eli kariesta pysyvien poskihampaiden purupinnoilla vähintään kahdessa poskihampaassa. Karies ei ollut onteloitunut reiäksi, vaan sitä esiintyi hampaiden juonteissa (fissuurat) ja kuopissa.

Tutkimuksessa lapset jaettiin satunnaisesti kahteen 40 lapsen ryhmään. Molemmissa ryhmissä lapsien toista poskihammasta hoidettiin HealOzone-laitteella 40 sekuntia. Ensimmäisessä ryhmässä otsoniterapia oli ainoa hoitomuoto. Toisessa ryhmässä lasten hammasta hoidettiin paitsi HealOzone-laitteella 40 sekuntia, heille annosteltiin myös hampaiden mineralisoitumista edistävää liuosta, jota laitteen valmistaja suositteli käytettäväksi hoidon yhteydessä. Huomattavaa on, että molemmissa ryhmissä lasten toinen kariesta sisältävä poskihammas jätettiin hoitamatta ja hoidoilla saatuja tuloksia verrattiin näihin hampaisiin. Hampaat tarkastettiin hampaan kovuutta mittaavan DiagnoDent-laitteen avulla 1., 2., 3. ja 6. kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Näiden tarkastuskertojen yhteydessä annettiin aina myös otsonihoito HealOzone-laitteella sekä toisessa ryhmässä myös mineraaleja sisältävää suunhoitoainetta. Ennen hoitoja kaikki lapset oli opastettu suuhygieniaan ja heille oli annettu samanlaiset hammasharjat sekä samanlaiset Golgate-Palmoliven fluorihammastahnat (fluoria 1000 ppm).

Lapsilta analysoitiin hampaan tilan kliinistä vakavuutta ja suun hygienian tilaa. DiagnoDent-laite, jolla analysoidaan hampaiden kovuutta, perustuu laserfluoresenssiin, ja tämä fluoresenssi vaimenee hampaan kovettuessa. Tulokset puhuivat selvästi otsonikäsittelyn puolesta. Otsonia käsiteltyjen hampaiden DiagnoDent-arvot laskivat merkittävästi enemmän kuin hoitamattomien kontrollihampaiden (p<0,01). Muutos oli vieläkin suurempi niillä lapsilla, jotka saivat mineralisoitumista edistäviä aineita (p<0,001). Hoitamattomissa kontrollihampaissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia lähtötilanteen ja viimeisen puolen vuoden jälkeen suoritetun tarkastuksen välillä.

Pelkkien DiagnoDent-arvojen perusteella otsoniryhmässä hammas koveni 75% lapsista, ja otsoni yhdessä mineralisoitumista edistävien aineiden kanssa kovetti hampaita 80%:lla lapsista. Hampaiden kliinistä tilaa arvioitaessa otsonia saaneilla karies kovettui 90% lapsista ja toisessa ryhmässä 95% lapsista. Sen sijaan ilman otsonikäsittelyä jääneistä poskihampaista peräti 80% pehmeni DiagnoDent-arvojen perusteella. Mineralisoitumista lisäävien aineiden kanssa tätä tapahtui vain 30%:lla hampaista.

On kuitenkin huomattavaa, että otsonikäsitellyissä hampaissa erot ensimmäisen ja toisen ryhmän välillä ovat hyvin vähäisiä eivätkä tilastollisesti merkittäviä. Näin ollen mineralisoitumista edistävien aineiden käyttö otsonikäsittelyn yhteydessä ei tämän tutkimuksen mukaan ole välttämätöntä. Haittaa siitä ei missään tapauksessa ole, mutta selkeä hyöty jäi ainakin tällä potilasmäärällä osoittamatta.

On kuitenkin syytä huomauttaa, että ennen tutkimusta kaikkia lapsia oli opastettu parempaan syyhygieniaan ja heille oli annettu fluorihammastahnaa. Parantunut suuhygienia parantaa syljen laatua, jolloin siinä on riittävästi mineralisoitumista edistäviä aineita. Niitä saadaan myös annetusta hammastahnasta. Näin ollen suuhygieniasta huolta pitävien lasten kohdalla ylimääräiset mineralisoitumista edistävät aineet eivät ole välttämättömiä hoidon onnistumiselle. Silti mineralisoitumista edistävät aineet vähensivät selvästi kontrollihampaiden pehmenemistä, ja toisaalta niillä saatu hoitotuloskin oli parempi, vaikkei ero ollutkaan merkittävä. Siksi näiden aineiden käyttö on suositeltavaa, mikäli niitä vain on helposti saatavilla. Välttämättömyys ne eivät kuitenkaan ole, vaan kunnon suuhygienia ja fluorihammastahna ajaa tämän tutkimuksen mukaan lähes saman asian otsonihoidon yhteydessä.

Tämä tutkimus oli siinä mielessä merkittävä, että siinä ensimmäistä kertaa tutkittiin mineralisoitumista edistävien aineiden vaikutusta otsonikäsittelyn tehoon. Toisaalta se oli merkittävä myös siksi, että se oli suoritettu Turkissa – sellaisessa yliopistossa ja sellaisten tutkijoiden toimesta, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet aihetta koskevaan tutkimukseen. Näin saatiin jälleen uutta riippumatonta todistusaineistoa otsonikäsittelyn tehosta karieksen hoidossa.

Viitteet

Atabek, Didem & Nurhan Oztas, Effectiveness of ozone with or without the Additional Use of Remineralizing Solution on Non-Cavitated Fissure Carious Lesions in Permanent Molars. European Journal of Dentistry 5(4): 393-399, 2011. Abstract

Baysan, Aylin; Edward Lynch & M. Grootveld, The Use of ozone for the Management of Primary Root Carious Lesions. In: Tissue preservation in caries treatment, Tomas Albrektsson et al. eds. pp. 49-68, Quintessence Publishing, UK 2001.

Baysan, Aylin & Edward Lynch, Effect of ozone on the oral microbiota and clinical severity of primary root caries. American Journal of Dentistry 17: 56-60, 2004. Abstract

Brazzelli, M.; L. McKenzie; S. Fielding; C. Fraser; J. Clarkson; M. Kilonzo & N. Waugh, Systematic review of the effectiveness and cost-effectiveness of HealOzone® for the treatment of occlusal pit/fissure caries and root caries. Health Technology Assessment 10(16): 1-80, 2006. Abstract

Holmes, J., Clinical reversal of root caries using ozone, double-blind, randomised, controlled 18-month trial. Gerodontology 20: 106-114, 2003. Abstract

Lynch, Edward (Edited), Ozone: The Revolution in Dentistry, Quintessence Publishing, UK, 2004.

Rickard, G. D.; R. Richardson; T. Johnson; D. McColl & L. Hooper, Ozone therapy for the treatment of dental caries. Cochrane Database of Systematic Reviews 2004;(3): CD004153, 2004. Abstract