April 22, 2008 - Miika Sallinen

Kylpyläterapia otsonoidulla vedellä kohensi terveiden koehenkilöiden mielialaa tavalliseen kylpyyn verrattuna

Useissa tutkimusraporteissa on erikseen mainittu, miten potilaat ovat hoidon jälkeen kokeneet mielialansa kohentuneen. Tämä voi johtua useista syistä, kuten fyysisen oireen katoamisesta, plasebovaikutuksesta, tai tietyissä tapauksissa miellyttävästä hoidosta. Yleensä otsoniterapiaa annostellaan enemmän tai vähemmän invasiivisin menetelmin, ja itse hoitomenetelmistä miellyttävänä voidaan pitää lähinnä otsonisaunaa. Otsonisaunan kanssa rinnastettavaksi menetelmäksi voidaan laskea myös kylpyläterapia otsonoidulla vedellä. Tässä hoidossa potilas kylpee porealtaassa, jonne johdetaan otsonoitua vettä niin, että hengitysilman otsonipitoisuus jää vähäiseksi. Vaikka Suomessakin on käytössä otsonilaitteita esimerkiksi jalkakylpyihin, ja vaikka useassa uimahallissa altaan vesi puhdistetaan otsonilla, varsinaista otsonikylpylää täällä ei tiettävästi ole.

Tällaisia hoitomuotoja on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän, ja saatavilla olevia tutkimuksia voidaan luonnehtia vasta alustaviksi havainnoiksi. Otsonikylpyä on yhdessä pilottitutkimuksessa käytetty hyvällä menestyksellä ääreisverenkiertohäiriöiden ja niihin liittyvien oireiden hoidossa (Tattoni ym. 1977). Otsonisaunaa taas on tutkittu vain terveillä vapaaehtoisilla, jossa yksittäiset hoitomuodot eivät aiheuttaneet mitään negatiivisia oireita (Bocci ym. 1999). Jälkimmäistä tutkimusta johtanut professori Velio Bocci on painottanut, että useassa tapauksessa hoitomuoto on aiheuttanut poikkeuksellista hyvänolontunnetta, joka kestää parin seuraavan päivän ajan (Bocci 2005, 62). Kuinka paljon tämä hyvänolontunne johtuu otsonista, ja kuinka tavallista tällainen tunne on, vaatii kuitenkin perusteellisempia tutkimuksia.

Melko hiljattain ilmestyikin tutkimus, jossa otsonoidulla vedellä suoritetun kylpyläterapian vaikutusta testattiin terveiden koehenkilöiden mielialaan. Tutkimus (Marazziti ym. 2007) suoritettiin Montecatinin kylpylässä Italian Pisassa, ja sen suorittivat Pisan yliopiston tutkijat yhdessä kylpylän henkilökunnan kanssa. Useat tutkimukset osoittavat, että serotoniini-nimisellä aivovälittäjäaineella on merkittäviä vaikutuksia mielialan säätelyyn, ahdistuneisuuteen ja impulsiivisuuteen. Viime vuosikymmeninä on tutkittu erityisesti tiettyä proteiinia, joka edistää serotoniinin takaisinottoa synapsien välisestä raosta presynaptisiin päätteisiin. Tätä proteiinia kutsutaan serotoniinin siirtäjäksi ja siitä käytetään yleisesti kirjainlyhennettä SERT (serotonin transporter). Yleisesti ottaen SERT poistaa serotoniinia synapsiraoista vähentäen sen vaikutusta ja täten vaikuttaen mielialaan heikentävästi. Useat masennuslääkkeet perustuvatkin SERT:in vaikutuksen ehkäisemiseen.

Verihiutaleilla ja serotoniinilla on samanlaiset takaisinottojärjestelmät. Verihiutaleiden SERT:ia on kuitenkin paljon helpompi tutkia kuin keskushermoston SERT:ia. Niinpä verihiutaleiden SERT:ista on tullut hyödyllinen malli tutkittaessa keskushermoston presynaptista serotoniinin aktiivisuutta. Rakenteeltaan verihiutaleiden SERT on identtinen keskushermoston SERT:n kanssa, ja useissa raporteissa on havainnollistettu, miten muutokset verihiutaleiden SERT:ssa korreloivat myös potilaan mielialan kanssa (ks. Marazziti ym. 2007 ja sen viitteet). Mitä alemmaksi SERT laskee, sitä heikompaa on serotoniinin takaisinotto. Sen seurauksena synapsiraoissa on enemmän serotoniinia ja henkilön mieliala on parempi. SERT:n toimintakyvyn laskua voidaan sitomalla sitä tiettyyn aineeseen (ligandiin), joka tässä tutkimuksessa oli 3H-paroksetiini (3H-Par). Tätä sitoutumistaipumusta voidaan tutkia, ja sidoksen dissosiaatiovakio Kd voidaan määrittää. Mitä pienempi dissosiaatiovakio Kd on, sitä suurempi on SERT:n sitoutumistaipumus, ja sitä vähemmän sitä on synapsiraoissa poistamassa serotoniinia. Jos tämä tuntuu vaikealta, niin yksinkertaistetaan: Kd voidaan mitata. Mitä pienempi Kd on, sitä vähemmän SERT:a on synapsiraoissa ja sitä enemmän siellä on serotoniinia ja sitä parempi on potilaan mieliala.

Tutkimuksessa oli mukana 40 koehenkilöä, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Molemmissa ryhmissä oli 10 miestä ja 10 naista. Kaikki koehenkilöt olivat terveitä. Heillä ei ollut mitään lääkitystä tai psyykkistä häiriötä. Ryhmässä 1. koehenkilöt pantiin 20 minuutiksi kylpyyn, jossa oli lämmintä 36-asteista otsonoitua suhteellisen lievästi suolaista vettä (4,0 g/l NaCl). Tämän jälkeen koehenkilöt kietoutuivat lämpimään puuvillavaatteeseen rentoutumaan 20 minuutiksi. Kontrolliryhmässä (ryhmä 2.) koehenkilöille annettiin samanlainen hoito samoissa olosuhteissa, mutta vetenä oli normaali vesijohtovesi. Kd:n muutoksia tutkittiin verinäytteistä, jotka otettiin jokaiselta koehenkilöltä 10 minuuttia ennen kylpylähoitoa ja 30 minuuttia sen jälkeen. Lisäksi koehenkilöille tehtiin kyselytesti, jossa tarkasteltiin heidän hyvänolontunnettaan. Kyselyssä koehenkilö sai valita jonkin mielialaansa kuvaavan adjektiivin: Masentunut, hyvin surullinen, surullinen, ei surullinen/ei iloinen, seesteinen, iloinen, hyvin iloinen, euforinen. Useimmat potilaat olivat hoitojen alussa seesteisiä ja loputkin surullisen ja iloisen välillä.

Biokemiallinen analyysi paljasti, että tutkimusryhmässä Kd arvot olivat pudonneet merkittävästi (0,043±0,012 nM alussa, 0,034±0,009 nM lopussa, p = 0,006). Kontrolliryhmässä Kd:ssa ei tapahtunut merkittävää muutosta (0,058±0,05 nM alussa, 0,060±0,009nM lopussa). Tämä antaa ymmärtää, että tutkimusryhmäläisillä SERT:n määrä synapsiraoissa on vähentynyt ja vastaavasti serotoniinin määrä kohonnut. Tätä tukevat myös kyselytestistä saadut vastaukset. Hoidon jälkeen mieliala ei muuttunut kontrolliryhmän koehenkilöillä, vaikka hekin tunsivat olonsa rentoutuneemmaksi. Sen sijaan tutkimusryhmässä kaikkien koehenkilöiden mieliala kyselytestin perusteella kohosi, ja he kaikki määrittelivät itsensä joko iloiseksi tai hyvin iloiseksi. Lisäksi neljältä tutkimusryhmän koehenkilöltä otettiin verinäytteet vielä viikon kuluttua kokeesta. Sen perusteella SERT:n muutos näyttäisi pysyvän, joskin otos oli liian pieni luotettavan johtopäätöksen tekemiseen.

Tutkimuksen raportointi oli silti osittain puutteellista. Siinä mainittiin, että tutkimusryhmän potilaat kylpivät otsonoidussa vedessä. Otsonin pitoisuudesta tai edes laitteesta ja menetelmästä, jolla se oli tehty, ei mainittu sanallakaan. Näin ollen tutkimuksen toistettavuus on mahdotonta, ellei täsmälleen samassa paikassa tee vastaavaa koetta. Joka tapauksessa tutkimuksesta voidaan tehdä johtopäätös, että kylpyveden laadulla on todellakin vaikutusta koehenkilön mielialaan. Otsonia ja suolaa sisältänyt vesi oli tältä osin selvästi parempaa kuin tavallinen ei-mineraalipitoinen vesi. Tämä voi selittää myös vastaavia havaintoja, joita otsonisaunan kanssa on havaittu. Se on selkeästi rentouttavaa ja saa aikaan miellyttävän tunteen. Tämä on professori Boccin tutkimusten lisäksi havaittu myös esimerkiksi Suomessa niillä klinikoilla, joilla on otsonisauna. Todennäköisesti myös otsonisauna vaikuttaa serotoniinin säätelyyn vastaavalla tavalla, kuin mitä Marazzitin ym. (2007) kylpytutkimuksesta havaittiin.

Muiden otsoniterapiamenetelmien kohdalla tilanne voi myös olla sama. Esimerkiksi suonensisäisten infuusiohoitojen jälkeen potilaat ovat usein myös raportoineet kohonneesta mielialasta (esim. Kawalski ym. 1992, Di Paolo ym. 2004, Bocci 2002, 344) ja parantuneesta unensaannista (esim. Gretchkanev ym. 2001). Lisäksi Bukov ym. (2001) havaitsivat, miten kylpylähoidot yhdistettynä suonensisäisiin otsonihoitoihin vähensivät merkittävästi sydänsairaiden potilaiden ahdistusta. Nämä voivat toki suurelta osin johtua otsoniterapian yleisestä kyvystä vaikuttaa serotoniinin säätelyyn tai sitten mukana on muita mekanismeja, kuten plasebovaikutusta tai fyysisen oireen katoamisesta johtuvaa innostusta ja siitä aiheutuvaa mielialan kohenemista. Tutkittavaa on vielä paljon, mutta tämän tutkimuksen perusteella vaikutukset serotoniinin aineenvaihduntaan näyttävät selkeiltä.

Viitteet

Bocci, V.; E. Borrelli; G. Valacchi & E. Luzzi, Quasi-total-body exposure to an oxygen-ozone mixture in a sauna cabin. European Journal of Applied Physiology 80: 549-554, 1999. Abstract

Bocci, Velio, Oxygen-Ozone Therapy: A Critical Evaluation. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht, Netherlands, 2002. Details

Bocci, Velio, Ozone: A new medical drug. Springer, Dordrecht, Netherlands 2005. Details

Bykov, Anatoly; Claudia Kontorshchikova & Elena Sycheva, The use of ozone in a complex treatment and its effect on functional potential of cardio-vascular system and on specific resistance in patients with ischemic hearth disease. In: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th – 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK, 2001. Full text PDF

Di Paolo, N.; V. Bocci & E. Gaggiotti, Ozone therapy. International Journal of Artificial Organs 27: 168-175, 2004. Full text

Gretchkanev, Guennadi O.; Tatyana S. Kachalina; E. Yu. Palkina; Claudia N. Kontorchikova & El-Hassoun Husein, Medical Ozone for Prophylaxis and Treatment of Complications associated by Chemotherapy of Ovary Cancer. In: Proceedings of the 15th Ozone World Congress, 11th – 15th September 2001, Medical Therapy Conference (IOA 2001, Ed.), Speedprint Macmedia Ltd, Ealing, London, UK, 2001.

Kawalski, H.; J. Sondej & E. Cierpiol-Tracz, The use of ozonotherapy in the nose correction operations. Acta Chirurgiae Plasticae 34: 182-184, 1992. Abstract

Marazziti, Donatella; Stefano Baroni; Gino Giannaccini; Mario Catena Dell’Osso; Giorgio Consoli; Michela Picchetti; Marina Carlini; Gabriele Massimetti; Serafina Provenzano & Antonio Galassi, Thermal balneotherapy induces changes of the platelet serotonin transporter in healthy subjects. Progress in Neuro-Psychopharmacology & Biological Psychiatry 31(7): 1436-1439, 2007. Abstract

Tattoni, G. & A. Franchina, Osservazioni sull’eficacia di un trattamento balneoterapico ozonizzato in pazienti affetti da vasculopatie periferiche. Minerva Cardioangiologica 25: 745-748, 1977. Abstract


Strict Standards: call_user_func_array() expects parameter 1 to be a valid callback, non-static method dc_jqaccordion::footer() should not be called statically in /home/otsonite/public_html/wp-includes/plugin.php on line 525