January 27, 2010 - Miika Sallinen

Korealainen tutkimus lantiorangan välilevytyrän hoidosta otsonilla

Kirjoitan jälleen kerran selkäongelmien hoidosta otsonilla. Vaikka olen jo aiemmin kirjoittanut lukuisia artikkeleita (1,2,3,4,5,6,7,8), kirjoitan edelleen. Juuri selkäongelmien hoidossa otsoniterapia alkaa lyödä itseään läpi maailmalla. Useimmat tutkimukset ovat toistaiseksi Italiasta, mutta esimerkiksi Kiinasta ja Espanjasta on myös ilmestynyt runsaasti tutkimuksia. Ensimmäinen julkaistu tutkimus, jossa otsoni-injektioita oli käytetty selkäkipujen hoidossa, on argentiinalaisen Samuel Pribludan artikkeli vuodelta 1963. Tätä artikkelia voidaan pitää poikkeuksellisena anekdoottina, sillä Pribludan jälkeen menetelmä unohtui vuosikymmeniksi. He ym. (2003) mainitsevat, että italialainen lääkäri nimeltä Verga injektoi vuonna 1988 otsonia paraspinaaliseen tilaan hoitaakseen lantiorangan välilevytyrää. Sittemmin menetelmää kehitettiin useidenkin italialaislääkäreiden keskuudessa ja vanhimmat löytämäni italialaiset kliiniset tutkimukset ovat vuodelta 1996 (D’Erme, M. & A. Scarchilli 1996, Gualandi ym. 1996). Muutamat kreikkalaistutkijat (Iliakis ym. 1995, Iliakis 1995) ehtivät kirjoittaa aiheesta jo vuotta aiemmin, mutta heidän alkuperäistutkimuksistaan olen löytänyt ainoastaan viitteet – en itse artikkeleita.

Erinomaisista tuloksista huolimatta kehitys oli suhteellisen hidasta. Ensimmäiset tutkimukset julkaistiin vähäpätöisissä julkaisuissa pääosin italian kielellä. Ensimmäinen ei-eurooppalainen kliininen tutkimus julkaistiin kiinalaisten toimesta vuonna 2003. Tutkimuksessa (He ym. 2003) mainitaan, että kiinalaistutkijat olisivat vuonna 2000 aloittaneet yhteistyön italialaisten kanssa. Hyvät tulokset ovatkin epäilemättä innostaneet kiinalaisia paljonkin, sillä omiin kansioihini on kertynyt jo toistakymmentä aiheesta tehtyä kiinalaistutkimusta. Nekään tuskin kuvaavat koko totuutta, sillä epäilemättä kiinalaiset julkaisevat tutkimuksiaan pääasiassa kiinaksi, enkä minä niitä vaivaudu etsimään. Kiinan kieli kun ei satu kuulumaan vahvuuksiini.

Kiinalaiset eivät kuitenkaan olleet ainoita aasialaisia, jotka tuohon aikaan kiinnostuivat otsonista. Yllätyin melkoisesti, kun äskettäin löysin Korean Journal of Spine -lehdessä julkaistun tutkimuksen vuodelta 2005. Tutkimuksessa (Oh ym. 2005) oli käsitelty kaikkiaan 292 potilasta, joita oli hoidettu korealaisessa sairaalassa maaliskuun 2002 ja elokuun 2004 välisenä aikana. Korealaiset olivat löytäneet otsoniterapian siis jo melko pian kiinalaisten jälkeen. Koska vastaavia laajoja kliinisiä tutkimuksia ei Koreasta ole tähän mennessä ilmestynyt, ajattelin tällä kertaa kirjoittaa siitä.

Korealaisten tutkimus ei ollut tavallinen alaselänkipuja koskeva tutkimus, sillä siinä ei tutkittu niinkään kipujen lievenemistä, vaan pääpainoa oli magneettikuvissa, joilla tarkasteltiin pullistuneen välilevyn vetäytymistä. Erilaisilla otsoni-injektioilla on hämmästyttävä kipuja poistava vaikutus, joka toimii silloinkin, kun kipu on ainakin osittain aiheutunut jostain rakenteellisesta muutoksesta. Rakenteelliseksi muutokseksi voidaan laskea pullistunut nikamavälilevy, joka painaa hermoa. Kun tällaisen välilevyn sisusmassaan ja/tai kipeän hermosolmun alueelle injektoi happi-otsoniseosta, kipu katoaa lähes välittömästi. Vaikutus on useimmissa tapauksissa pysyvä, ja tutkimuksista riippuen 60-90% potilaista voi välttää suunnitellun leikkaushoidon. Vaikka kipu katoaakin nopeasti, rakenteellinen vika ei katoa saman tien. Usein kuitenkin käy niin, että otsonin tulehdusta vähentävät ja aineenvaihduntaa tehostavat vaikutukset nopeuttavat myös rakenteellisen vaurion korjautumista. Tähän kuitenkin menee vähintään viikkoja, mutta tavallisesti useita kuukausia.

Korealaisten lääkäreiden hoidossa oli ollut kaikkiaan 292 potilasta. Heitä oli hoidettu lantiorangan kemonukleolyysillä, jossa 10 ml happi-otsoniseosta (pitoisuus 30 mg/l) injektoitiin nikamavälilevyyn. Kaikki välilevyt olivat lantiorangassa – pääosin L4-L5 nikamavälissä.

Potilaista 68 saatiin puolen vuoden päästä jälkitarkastuksiin ja uusiin kuvauksiin. Kaikkia potilaita ei jälkitarkastuksiin huolittu. Aiempi lantiorangan kirurgia, aiemmat välilevynsisäiset hoidot, epävakaa selkäranka ja selkäydinkanavan ahtauma olivat syitä, joiden vuoksi useita potilaita ei otettu jälkikuvauksiin.

Jälkitarkastetuilta potilailta tutkittiin niin kliiniset lopputulokset kuin magneettikuvaukset (MRI). Kliiniset tulokset olivat erinomaisia, mikäli kaikki oireet olivat kadonneet. Hyviksi tuloksiksi luokiteltiin tapaukset, joilla esiintyi satunnaista lievempää kipua, joka ei kuitenkaan vaivannut normaalielämässä. Muussa tapauksessa tulokset olivat joko kohtalaisia tai heikkoja. Magneettikuvauksissa erinomaiseksi tulokseksi laskettiin tapaukset, joissa välilevyn ulostyöntymä oli pienentynyt kokonaan tai vähintään 75 %. Hyvissä tuloksissa ulostyöntymä oli vähentynyt alle 75 %, mutta kuitenkin merkittävästi. Muissa tapauksissa tulosta pidettiin epäonnistuneena. Mikäli potilaan hoitotulos oli erinomainen tai hyvä, hänet luokiteltiin menestykselliseksi tapaukseksi. Muussa tapauksessa hoitotulos oli riittämätön.

Tulokset olivat niin kliinisen kohenemisen kuin MRI-kuvaustenkin perusteella olivat kokonaisuudessaan erinomaisia. Noin 80 % potilaista oli menestyksellisiä tapauksia ja vain noin 20 %:lla tulos oli riittämätön. Kliiniset oireet kohenivat hiukan enemmän, mitä MRI-kuvat antoivat ymmärtää. Tulokset on havainnollisemmin esitetty kaaviossa 1.

Onnistuneet ja riittämättömät tulokset Kaavio 1. Onnistuneet ja riittämättömät tulokset (Oh ym. 2005).

Kuten kaaviosta 1. voidaan päätellä, kliiniset tulokset korreloivat ilmeisen hyvin magneettikuvauksissa tehtyjen havaintojen kanssa. Pääsääntöisesti näin olikin, mutta erinomainen kliininen tulos ei välttämättä tarkoittanut välilevyn ulostyöntymän täydellistä katoamista. Toisaalta muutamissa tapauksissa ulostyöntymän pienikin pieneneminen johti oireiden täydelliseen katoamiseen, ja viidessä tapauksessa kliiniset tulokset olivat hyviä, vaikka kuvauksissa ei havaittu muutoksia. Taulukossa 1. on esitetty MRI-kuvausten ja kliinisten oireiden korrelointi.

Taulukko 1. Yhteenveto kliinisten tulosten ja MRI-kuvausten tuloksista.

MRI-tulokset Kliiniset tulokset Yhteensä
Erinomainen Hyvä Kohtalainen Heikko
Täydellinen katoaminen 3 9 12 (17,6%)
Lähes kadonnut 4 27 31(46,0%)
Koko pienentynyt 3 4 2 1 10 (14,7%)
Ei muutosta 5 5 5 15 (21,7%)
Yhteensä 10 (14,7%) 45 (66,2%) 7 (10,3%) 6 (8,8%) 68

Tutkimus oli tuloksiltaan vastaava kuin kymmenet muut lantiorangan välilevytyrää koskevat otsonitutkimukset. Tämän tutkimuksen etuna oli vertailu, jossa katsottiin kuinka kliininen koheneminen korreloi magneettikuvissa havaittujen rakenteellisten korjautumisten kanssa. Korrelointi oli huomattavaa (r=0,572, p<0,01), mikä viittaa vahvasti siihen, että otsoni-injektiolla oli selkeä osuus myös rakenteellisen vaurion korjaamiseen. Valitettavasti tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää, eikä sitä toteutettu millään tavalla sokkoutettuna, joten täysin varmoja johtopäätöksiä siitä ei voi tehdä. Siitä huolimatta tämäkin tutkimus omalta osaltaan tukee muista tutkimuksista saatuja havaintoja, joiden mukaan otsoni-injektiot ovat erinomainen keino välilevynpullistumasta johtuvien selkäkipujen hoitoon.

Viitteet

D’Erme, M. & A. Scarchilli, L’ozonizzazione intradiscale nelle ernie lombari: Prime esperienze. Acta Orthopaedica Italica XX: 39-45, 1996.

Gualandi, G.; M. Bonetti & F. Pittiani, Ossigeno-ozono terapia nel trattamento della patologia dolorosa del rachide lombare, esperienza preliminare. Acta Toxicologica et Therapeutica 17(2/3): 261-264, 1996.

He, X. F.; Z.J. Yu; Y. Li; W. Lu; Q. Zeng; Y. Chen; W. D. Kong; X. Xu; L. Li & J. Pen, Percutaneous Injection of Intradiscal and Paraspinal Space with O2-O3 Mixture to Treat Lumbar Disc Herniation. Rivista Italiana di Ossigeno-Ozonoterapia 2(2): 135-138, 2003. Linked full text PDF

Iliakis, E.; G. Macheras & A. Kostakos, L’ozonoterapia nel trattamento della lombalgia. Ortopeadicas 8: 29-33, 1995.

Iliakis, E., Ozone treatment in low back pain. Orthopaedics 1: 29-33, 1995.

Oh, Hyung-Suk; Byung-Chan Jeon; Yong-Sook Park; Tae-Sang Chun & Nam-Kyu Kim, Outcome assessment of ozone Chemonucleolysis Using Magnetic Resonance Image Scan in The Patients with Lumbat Disc Herniation. Korean Journal of Spine 2(3): 262-267, 2005. Full text PDF

Pribluda, Samuel, Tratamiento de las lumbociaticas y otros sindromes similares con el ozono subcutaneo. Semana Medica 123(26): 1026-1028, 1963.PubMed


Strict Standards: call_user_func_array() expects parameter 1 to be a valid callback, non-static method dc_jqaccordion::footer() should not be called statically in /home/otsonite/public_html/wp-includes/plugin.php on line 525